Esimerkki koulutuksesta
……….
On kiistatonta, että Indonesian virallisessa koulutuksessa (tähän asti) henkilön menestyksen mitta riippuu todella korkeat ja huonot arvosanat, joita he saavat, joko kasvattajien, koulujen tai valtion määrittelemien arvonarviointitoimien kautta keskusta. Tällaisen arvosuuntautuneen koulutusparadigman vaikutukset eivät voi muuta kuin saada ihmiset ajattelemaan tapojen löytämistä niin, että sen voidaan sanoa onnistuneeksi optimaalisten arvojen täyttymisen kautta, mukaan lukien harjoittelemalla petos. Sen sijaan yksi ihanteellisen koulutuksen olemuksista on luoda laadukkaita ja eheitä ihmisiä soveltamalla uskonnollisia arvoja, rehellisyyttä ja vastuullisuutta.
Koulutusmaailmassa termi rehellisyys laajenee, kun ilmaantuu uusi termi, nimittäin akateeminen rehellisyys tai akateeminen rehellisyys. akateeminen rehellisyys. Akateeminen rehellisyys itsessään on yksi osa akateemista rehellisyyttä (akateeminen rehellisyys). DR. Tracey Bretag, tutkija Etelä-Australian yliopistosta, kuvailee akateemista rehellisyyttä nimellä Luottamuksen, oikeudenmukaisuuden, kunnioituksen, vastuullisuuden, nöyryyden ja rehellisyyden arvoihin perustuvat teot yksin. Käytännössä rehellisyyskysymyksen katsotaan saaneen eniten huomiota maailman akateemikkojen keskuudessa. Tämä perustuu tapausten määrään, jotka heijastavat alhaisia rehellisyyden arvoja henkilössä, poikkeuksetta opiskelijoissa ja opettajissa.
Yksi akateemisesta rehellisyydestä poikkeamistapauksista on akateeminen petos tai akateeminen petos akateeminen huijaus. Itse akateeminen huijaaminen on Deightonin mukaan jonkun yritystä saada menestystä epärehellisillä tavoilla. Kanssa sanoa muut teot, kuten huijaaminen, plagiointi, akateemikoihin liittyvän varastaminen ja/tai väärentäminen tarkoituksena menestyminen voidaan luokitella akateemiseksi huijaamiseksi ja/tai eräänlaiseksi poikkeamiseksi rehellisyydestä akateeminen. Entä akateemisen rehellisyyden empiiriset ehdot Indonesiassa?
Akateeminen rehellisyys peruspääkaupunkina Kohti Sukupolvi Kulta
Rehellisyys liittyy läheisesti totuuteen ja moraaliin. Rehellisyys on merkki ihmisen moraalisesta laadusta. Tulemalla päteväksi henkilöksi pystymme rakentamaan ihanteellisen yhteiskunnan. Ihanteellinen yhteiskunta tuottaa myös ihanteellisen sukupolven, nimittäin kultaisen sukupolven. Termi kultainen sukupolvi on itse asiassa entisen opetus- ja kulttuuriministerin (Mendikbud) Muhammad Nuhin käyttämä termi vuoden 2012 kansallisen koulutuspäivän juhlassa.
M. Nuh (tervehdys) sanoi, että vuosina 2010–2035 Indonesian kansakuntaa siunataan mahdollisilla resursseilla Henkilöresurssit (HR) poikkeuksellisen suuren tuottoikäisen väestön muodossa tai tunnetaan paremmin bonuksina väestötiedot. Jos pystymme käyttämään tätä tilaisuutta hyvin, sillä on varmasti myönteinen vaikutus Indonesian kansan kehitykseen sen inhimillisten voimavarojen osalta. Joten tässä koulutuksen kehittämisen strateginen rooli tämän toteuttamisessa on erittäin tärkeä.
Koulutuksen pitäisi itse asiassa olla investointi henkilöresursseihin (inhimillisiin pääomasijoituksiin), joka voi luoda kilpailukykyisen ilmapiirin, jonka avulla kaikki ihmiset voivat osallistua maan hallintoon ja kehittämiseen pätevien henkilöresurssiensa avulla. Se on kultaisen sukupolven ydin, nimittäin sen sukupolven, joka pystyy saamaan aikaan muutoksen seisomalla omilla jaloillaan.
Kultainen sukupolvi ei myöskään puhu vain henkilöresurssiensa älyllisestä älykkyydestä, vaan myös ihmisresursseihin rakennetun luonteen tulee olla kultainen luonne. Pohjimmiltaan kultainen luonne on tärkein perusta kultaisen sukupolven rakentamiselle. Yksi merkki kultaisesta luonteesta, joka meillä kaikilla on oltava, on rehellisyys, erityisesti koulutuksen alalla, nimittäin akateeminen rehellisyys. Tästä syystä inhimillisiin resursseihin panostamisen on ulotuttava myös ihmisen luonteeseen, nimittäin rehelliseen ihmiseen.
Kasvaa Akateeminen rehellisyys kautta Luonnekasvatus
Luonnekoulutus tai Luonnekasvatus on järjestelmä ihanteellisten ihmisluonnearvojen juurruttamiseksi koulutusympäristöön. Luonnekasvatusta kutsutaan usein moraalikasvatusksi ja/tai moraalikasvatusksi, nimittäin kasvatukseksi, joka opettaa ihmisissä hyvyyden arvoja. Yksi luonnekasvatukseen sisältyvistä arvoista on rehellisyys, erityisesti akateeminen rehellisyys. Luonnekasvatus voi edistää ihmisessä akateemista rehellisyyttä. Siksi on välttämätöntä luoda strategia tehokas luonnekasvatuksen toteuttamisesta.
Strategia luonnekasvatuksen toteuttamiseksi rehellisyyden edistämiseksi, joka voidaan tehdä jokaisessa koulussa/kampuksella, voi olla: neljä jatkuvaa tapaa, nimittäin: (1) Oppiminen, mikä tarkoittaa, että opettajan on välitettävä akateemisen rehellisyyden arvot oppimisprosessi, (2) esimerkillinen, mikä tarkoittaa, että akateemista rehellisyyttä on sovellettava tai mallinnettava koulun koulutuskomponenttien avulla koulu/kampus. (3) Vahvistaessaan koulut/kampukset voivat tehdä erityisiä ohjelmia, kuten tehdä bannereita/bannereita, jotka selittävät akateemisen rehellisyyden tärkeyden tavoitteenaan vahvistaa rehellisyyden arvoa. (4) Tottuminen, koulujen on voitava tehdä tottumuksia akateemiseen rehellisyyteen, kuten plagioinnin kieltäminen, huijaamisen kieltäminen, huijaaminen ja niin edelleen. Neljä tapaa toteutetaan hyvin, jos kaikki koulutuksen osa-alueet osaavat soveltaa niitä myös hyvin.
Lopuksi haluaisin lainata tuomita mitä maailman valtiomiehet usein ilmaisevat: "On parempi olla rehellinen epäonnistuja kuin menestyvä ihminen mutta valehtelija." Hmm…. Kumman valitsemme??
Opettajien tulee olla roolimalleja, joita voidaan ihailla ja jäljitellä. Hänen käsissään nuorista ihmisistä on uskottu kehittyä moraalia ja ihmisarvoa puolustaviksi ihmisiksi. Älä kysy, kuinka paljon palkkaa opettaja ansaitsee, koska se ei ole hänen tekemänsä arvoista. Opettajien omistautuminen ja palveleminen kansakunnan kasvattamisessa jää aina kaiverretuksi, vaikka hengitys on irronnut ruumiista.
Mutta nykyään näkemys opettajan jalosta hahmosta alkaa haalistua. Tämä näkyy monissa opettajia kohtaavissa tapauksissa. Opettajat näyttävät olevan tienhaarassa. Tehtäviään suorittaessaan opettajat joutuvat nykyään usein erilaisten uhkien varjoon, jotka vaihtelevat lievistä rautakangoihin.
Olosuhteet ovat nyt hyvin erilaiset kuin ennen. Aikaisemmin opettajan nuhteleminen oli osa sitä alkaen opettajan huomio. Ei ihme, opettaja aikakausi oli ennen hyvin arvovaltainen opiskelijoiden ja yhteiskunnan silmissä. Kuvittele, että jos opettaja on tuijottanut oppilaita hiljaisella katseella, oppilaat ymmärtävät heti virheensä. Kukaan ei ilmoittanut tai syyttänyt opettajaa ihmisoikeusloukkauksista, koska opettaja nuhteli tai rankaisi oppilaiden virheitä.
Mutta mitä voit tehdä, ajat ovat muuttuneet. Ennen opettaja oli roolimalli, opettajahahmo, jota on kunnioitettava, nyt se on päinvastoin. Nykyään opettajia pidetään akateemisina "koneina", ei hahmoina, joita on matkittava, rakastettava ja kunnioitettava sekä kouluympäristössä että sen ulkopuolella. Ei ole yllättävää, että monet oppilaiden opettajien huonosta kohtelusta ovat johtaneet nuorten moraalin romahtamiseen.
Viime aikoina koulutuksen maailma Indonesia järkyttyneenä useista oppilaiden opettajiinsa kohdistuneista väkivaltatapauksista. Erilaiset taustat ja tapausten kronologia osoittavat, että opiskelijoiden etiikassa ja moraalissa on jotain vialla. Tämä tosiasia korostaa entisestään luonnekasvatuksen merkitystä opiskelijoille. Luonnekasvatus ei keskity pelkästään akateemisen materiaalin toimittamiseen, vaan myös etiikan ja tapojen kehittämiseen siitä, miten oppilaiden tulee käyttäytyä ja kunnioittaa opettajia.
Meidän pitäisi oppia kunnioittamaan japanilaisia opettajia. Kun atomipommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 1945, keisari Hirohito määräsi opetusministerin laskemaan elävien opettajien lukumäärän. Opettajat koottiin ja heille annettiin vaikea tehtävä rakentaa Japanista ylivoimainen kansakunta.
Opettajan kunnian näkökulman palauttaminen on todellinen askel, joka kaikkien yhteiskunnan osien on otettava. Ei vain vastuuta kouluympäristöstä. Alkaen perheestä, joka juurruttaa uskonnollisia ja eettisiä arvoja, ympäristöä ja media Myös joukkojen tulee olla varovaisia antaessaan kaikki silmälasit ja tiedot. Koska nämä asiat muokkaavat joko suoraan tai epäsuorasti identiteettiä etsivän opiskelijan luonnetta. Lisäksi rakentaminen viestintää, sekä opiskelijoiden että opettajien välillä, jotta ei synny väärinkäsityksiä, jotka johtavat raaka osuma. Älä anna Indonesian koulutuksen maailmaa tahrata lauseella "opettajat ovat kiireisiä opettamalla, kun taas opiskelijat ovat kiireisiä hakkaamalla".