Novellien sisäiset ja ulkoiset elementit

Novelli on yksi kirjoittamisen alan kirjallisista teoksista. Novelli (novelli) on kirjallisessa muodossa esitetty kirjallinen teos, joka sisältää lyhyesti ja selkeästi kuvattuja tarinoita tai novelleja. Novellit sisältävät yleensä vain konfliktin tai ongelman, ja niihin liittyy konfliktin/ongelman ratkaisu. Novelleilla tai novelleilla on tietyt kirjoitussäännöt, jotka muokkaavat tarinaa niin, että se tuottaa lukijalle hyvän teoksen. Novellit muodostetaan kirjoittajan ideasta tarinan pääteemasta ja tehdään sitten novellin kirjoittamisen juonen mukaan huomioimalla sen elementit.

Novellien ominaisuudet

Jotkut novellin ominaisuudet ovat seuraavat:

• Sanojen määrä novellissa on yleensä enintään 10 tuhatta sanaa.
• Novellin sisällön tulee olla lyhyt, selkeä ja ytimekäs
• Teema tai tarina sisältää arkielämän kokemuksia, niin kirjoittajan oman kuin muidenkin elämänkokemuksia
• Novellin henkilöitä ei käsitellä syvällisesti
• Tarinassa esiin nouseva konflikti on vain yksi konflikti
• Tarinassa on konfliktinratkaisu
• Novellin tarina on fiktiota

Novellin tekemisessä on kaksi elementtiä, nimittäin sisäiset elementit ja ulkoiset elementit. Nämä kaksi elementtiä ovat vahvasti sidoksissa novellien tekemiseen, jotta ne näyttävät hyviltä ja voivat saada lukijat nauttimaan tarinasta hyvin.

Sisäinen elementti

Sisäiset elementit ovat elementtejä, jotka rakentavat kirjallisen teoksen, tässä tapauksessa novelleja alkaen itse kirjallisuudessa. Novellin sisäisiä elementtejä ovat:

1. Teema

Teema on aihe, joka on tarinan (pääidea) taustalla. Teemoja ei yleensä esitetä suoraan, vaan ne ovat implisiittisiä ja lukija voi itse päättää ne.

1. Kuva

Karakterisointi on hahmon antamista tarinan hahmolle. Kunkin hahmon luonteen / luonteen tai luonteen antaminen näkyy hahmon käyttäytymisestä, ajatuksista, puheesta ja näkemyksistä johonkin. Karakterisointimenetelmiä on kahta tyyppiä, nimittäin analyyttiset menetelmät ja dramaattiset menetelmät.

• Analyyttinen menetelmä on luonnehdinta, joka esitetään suoraan, kuten ystävällinen, vihainen, itsepäinen, paha ja niin edelleen.
• Dramaattinen menetelmä on luonnehdinta, joka esitetään epäsuorasti, nimittäin hahmojen välisen vuoropuhelun kautta, kuvaamalla luonnetta ja käyttäytymistä tai ajattelutapaa.

Kahden yllä olevan asian lisäksi luonnehdinnat erotetaan myös hahmon ulkonäön perusteella, eli päähenkilön ja antagonistin.

• Päähenkilö on hahmo, joka esittää rehellistä, ystävällistä, avuliasta ja muuta hahmoa, joka on kiltti.
• Antagonistit ovat hahmoja, jotka näyttelevät viekkaita, epärehellisiä, pahoja, valehtelijoita ja muita huonoja hahmoja.
• Tritagonisti on hahmo, joka välittää tai pitää yhteyttä päähenkilön ja antagonistin välillä. päähenkilön hahmo johtaa samalla tavalla kuin päähenkilö.

1. Asetukset/tausta

Tarinan tapahtumapaikka voi olla paikka, tunnelma tai aika. Asetuksessa/taustassa on kolme pääelementtiä, nimittäin:

• Paikan asetelma, joka liittyy paikkaan, jossa novellin tapahtumat esiintyvät
• Ajan asetus, joka liittyy tapahtuman ajankohtaan
• Tunnelman tausta, joka liittyy tapahtuman tunnelmaan tai tunteisiin

4. Näkökulma

Näkökulma on kirjoittajan näkökulma tarinan kertomiseen. Näkökulma pystyy asettamaan kirjoittajan ja lukijan tarinan päähenkilöksi tai muuksi henkilöksi. Niitä on 3 sanoa muuta henkilöä näkökulmasta:

• Ensimmäisen persoonan näkökulma, nimittäin kirjoittajan näkemys, ikään kuin hän olisi suoraan mukana tarinan päähenkilönä. Esimerkki: I, I, I (yksikkö); me, me (monikko)
• Toisen persoonan näkökulma, nimittäin kirjoittajan näkemys ikään kuin kirjoittaja kertoisi tarinaa. Esimerkki: sinä (yksikkö), sinä (monikko)
• Kolmannen persoonan näkökulma, kirjoittajan näkemys on ikään kuin kirjoittaja tuntee, tietää, kokee, mitä tarinan hahmoille tapahtuu. Esimerkki: hän (yksikkö), he (monikko)

5. Juoni tai juoni

Juoni tai juoni on tarinan kulku. Tarinoiden järjestys perustuu yleensä aikaan, syy-seuraustapahtumiin tai johonkin muuhun. Yleisesti ottaen ja yleisimmin tarina alkaa hahmojen esittelystä tai tapaamisesta, konfliktin syntymisestä, konfliktin huipuista, konfliktin huipusta tai huipentumasta, konfliktin ratkaisusta, sitten loppumisesta (jäähyväiset tai konfliktin ratkaisun tulos). Juttua voidaan myös muokata tekijän toiveiden mukaan, esimerkiksi syy-seuraus-tarina tai edestakaisin juoni syyn ja seurauksen välillä. Tarinassa juonen on tekijän tekemä tekemässä tarinan vaiheet, jotta tarinan sisältö ei hämmennä lukijaa. Käytetty tarina on jaettu useisiin tyyppeihin, nimittäin:

• Progressiivinen juoni tai progressiivinen juoni, joka on juoni, joka etenee tarinan vaiheilla, jotka kertovat tapahtumia peräkkäin, alkaen alusta, keskeltä ja lopusta. Yleensä alkaen kunkin hahmon esittelystä, konfliktin syntymisestä, konfliktin huipusta, konfliktinratkaisusta, konfliktinratkaisusta.
• Taaksepäin juoni tai regressiivinen juoni, joka on tarinavaihe, joka kertoo tarinan lopun ja sitten menee taaksepäin muistaen kuinka tarina tapahtui.
• Sekavirtaus tai yhdistetty virtaus, eli yhdistelmä eteen- ja taaksepäin virtausta, astuu sisään Tarina voi olla peräkkäinen ja lisätä sitten taaksepäin tai taaksepäin tai vuorotellen eteenpäin ja taaksepäin juonen välillä peräänny.

1. Mandaatti

Toimeksianto on opetus tai viesti implisiittisesti tarinan sisällössä, joten se vaatii lukijalta ymmärrystä. Opetukset/viestit voivat olla positiivisia tai negatiivisia.

1. Tyyli Kieli

Tyyli Kieli on tekijän erityinen ominaisuus, kun hän kuvailee tai kuvailee tarinan sisältöä käyttämällä käyttämiään sanoja, lauseita, puhekuvioita.

Ulkoinen elementti

Ulkoiset elementit ovat elementtejä, jotka ovat kirjallisen teoksen (novellin) ulkopuolella, mutta vaikuttavat epäsuorasti teoksen sisältöön kirjallisuus. Jotkut kirjallisen teoksen luomiseen liittyvät ulkoiset elementit, mukaan lukien:

1. Luominen / luomisen tausta 

Tarinan tekemisen tausta on pohja, jonka tarkoituksena on antaa lukijalle käsitys siitä, mitä ja miksi kirjallinen teos tehdään. Tai anna käsitys siitä, mitä kirjoittaja haluaa välittää lukijalle.

1. Tekijän tausta

Kirjoittajan tausta on myös vaikuttavin tekijä tarinan tekemisessä. Kirjoittajan tausta on:

• Elämäkerta: elämäkerta kirjoittajan elämäkerrasta, hänen koulutuksestaan
• Kirjallisuuden genre: kirjailijalla on oma kirjallisuuden genrensä, joka on hänen tavaramerkkinsä. Kirjailijan taustaan ​​liittyy myös tarinan virta, josta hän pitää.
• Psykologinen tila: Tekijän psykologinen tila teeman valinnan, käytetyn kielen, käytetyn juonen, kirjoittajan näkemyksen elämästä, uskomuksista ja niin edelleen muodossa.

1. Yhteisön tilanne/tila

Tilanteet, jotka kehittyvät tai esiintyvät yhteiskunnan keskellä, kuten ideologia, politiikka, sosiaaliset asenteet, kulttuurisekä yhteisön taloudellinen tilanne. Yhteisön kulttuuritausta näkyy tarina voidaan kirjoittaa asetusmuodossa tai esiintyä hahmojen dialogissa tai tekijän kertomuksessa.

Siten kuvaus novellin sisäisistä ja ulkoisista elementeistä. Toivottavasti siitä on hyötyä.