Dramaattinen esitys: Määritelmä, elementit, roolit, määrittelee sen
Tässä keskustelussa on kyse draaman lavastamisen merkityksestä, joka tässä tapauksessa sisältää lavastuksen merkityksen, elementit ja vaiheet. Draama on todellisen elämän peili, jossa on erilaisia ongelmia. Ihmisluontoa on erilaisia. Jotkut ovat huonoja ja jotkut hyviä. Siellä on yhteenkuuluvuutta, erimielisyyksiä, konflikteja ja niin edelleen. Kaikki heijastuu draaman tarinaan.
Lue myös: Moderni taide - määritelmä, virta, historia, ominaisuudet, elementit, toiminnot, ainutlaatuisuus, esimerkit
Määritelmä dramaattinen kaappaus
Etymologisesti sana draama tulee kreikkalaisesta sanasta draomae, joka tarkoittaa toimintaa tai liikettä. Draama on kirjallisen työn muoto, joka sisältää vuoropuhelun muodossa kirjoitettuja ihmiselämän näytelmiä, jotka voidaan lavastaa.
Draaman lavastus tunnetaan myös teatterina. Draama sisältää siis kaksi asiaa, nimittäin draama kirjallisena teoksena ja draama esityksenä.
Draama-esitys on yhdistelmä kirjallisuutta ja esittävää taidetta. Draama kirjoitettiin alun perin käsikirjoituksen tai tekstin muodossa. Komentosarjaa käytetään sitten lavastuksena.
Dramaattiset valuelementit
Draamassa on useita elementtejä, nimittäin seuraava:
- Valintaikkuna
Dialogi on useiden ihmisten keskustelu edustamalla soitettavia hahmoja. Jokainen draaman vuoropuhelu on järjestetty tai määritelty draamakäsikirjoituksessa. - Merkki
Hahmoja kutsutaan usein näyttelijöiksi, nimittäin ihmisiksi, jotka ohjaaja on määrännyt näyttämään hahmoja draamakäsikirjoituksen mukaan. Draamassa on kolmen tyyppisiä hahmoja, nimittäin päähenkilö tai keskeinen hahmo, ongelman laukaiseva hahmo ja kumppanihahmo tai extrat. - asetukset
Näyttämö tai asetus on paikka, jossa draama esitetään. Draama-lavastus näyttää draaman tarinan ilmapiirin, olosuhteet, paikan, tilan ja ajan.
Draaman lavastusvaiheet
Tässä tapauksessa draamaesitysten keskustelu tarkoittaa mielipiteiden, vastausten, kritiikkien tai panosten antamista draamaesityksistä.
Sitten miten keskustella hyvästä draaman lavastuksesta??? keskustelu tai draamaesitys seuraavista aiheista.
Bmyös: Esimerkki 6 hengen teatteridraama-käsikirjoituksesta
alustava
- Mikä on näytetyn draaman lyhyt sisältö?
- Mitkä yhdistykset tai instituutiot ovat esittäneet draaman?
- Milloin ja missä se järjestetään?
- Ketkä ovat draamaa näyttelevät hahmot?
- Kuka on näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja?
Keskustelu
- Onko draaman sisältö helppo seurata, johdonmukaista ja järkevää?
- Ovatko näyttelijöiden näyttämät vuoropuhelut mielenkiintoisia, sujuvia ja mielekkäitä yleisölle?
- Millaisia näytelmiä näytetään ja mitkä ovat näyttelijöiden ominaisuudet?
- Näyttääkö osan ja toisen välinen suhde harmoninen?
- Onko jotain implisiittistä vai onko näytelmän takana viesti?
- Onko viesti niin räikeä, että se johtaa propagandaan tai kampanjaan?
- Mitä näytelmän dialogeissa käytetään?
- Tuleeko dialogissa käytetty kieli myös luonnetta?
Hahmojen rooli draamaesityksissä
Indonesian suuressa sanakirjassa merkitys draama on runoutta tai proosaa, jonka odotetaan kuvaavan näyttelijän elämää ja luonnetta lavastetun käytöksen tai vuoropuhelun avulla. Draamaa kutsutaan usein teatteriksi, nimittäin näytelmiä, jotka on lavastettu kauneuden tai taiteen tunteen ilmaisuna. Taideteoksena draamaa on arvostettava. Yksi tapa arvostaa draamaa on löytää draaman elementit. Yksi näistä elementeistä on merkki.
Draamaesitysten hahmoilla on tärkeä asema. Hahmo aktualisoi draamakäsikirjoituksen lavalla. Hahmot, joita tapahtumien tausta ja muut näkökohdat tukevat, näyttävät tarinan ja välitettävät viestit.
Lue myös: Draaman ymmärtäminen asiantuntijoiden, muotojen, elementtien, ominaisuuksien ja esimerkkien mukaan
Rooliensa perusteella hahmot on jaettu päähenkilöihin ja sivuhahmoihin. Päähenkilö on hahmo, joka on tarinan keskipiste draamaesityksissä, kun taas auttaja hahmo on hahmo, joka on mukana tai kasvatettu tukemaan tarinaa ja jolla on suhde päähenkilöön.
Kuinka draamaesityksen hahmo määritetään? Päähenkilölle on ominaista ainakin neljä asiaa, nimittäin (1) esiintyy useimmiten jokaisessa kohtauksessa, (2) tulee muiden hahmojen keskipisteeksi tai keskipisteeksi, (3) tapahtumia, joihin liittyy muita hahmoja, voivat aina liittyä päähenkilön rooliin, ja (4) muita hahmoja sisältävät dialogit liittyvät aina päähenkilön rooliin. päähenkilö.
Hahmon suhteen hahmot ja heidän roolinsa draamaesityksissä koostuvat neljästä tyypistä: kehittyvä luonne, tukihahmo, staattinen luonne ja monipuolinen luonne. Luonteen kehittyminen on hahmo, joka kehittyy näyttelyn aikana. Esimerkiksi hahmo, joka oli alun perin hyvä ihminen, mutta lopulta tuli huono ihminen.
Helper-hahmo on hahmo, jota käytetään selittämään muita merkkejä. Sivuhahmo on pieniä merkkejä joka toimii vain avustajana tai hahmona, jolla on tärkeä osa draamassa, mutta päätehtävä pysyy sivuhahmona. Staattiset merkit on hahmo, joka ei koe muutosta hahmossa alusta loppuun draamassa. Esimerkiksi hahmo, joka on paha draaman alusta alkaen, pysyy paha draaman lopussa. Monipuolinen luonne on hahmo, joka voi toimia toisena hahmona (kaikki ympäri). Esimerkiksi hahmo, joka toimii kuninkaana, mutta toimii myös kerjäläisenä tuntemaan kansansa elämän.
Ristiriitojen määrittäminen näyttämällä tukitiedot
Draamassa konflikti on elementti, jonka avulla hahmot voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ristiriita ei aina ole merkkien välisiä riitoja, mellakoita tai vihamielisyyttä. Hahmojen väliset sisäiset jännitteet, näkemyserot ja hahmojen väliset asenteet ovat jo ristiriitoja. Konflikti voi saada yleisön kiinnostumaan draamaesityksen seuraamisesta tai katselemisesta.
Konflikteja on kahta muotoa, nimittäin: ulkoinen konflikti ja Sisäinen konflikti. Ulkoinen konflikti on ristiriita, joka esiintyy hahmon ja hänen luonnollisen ympäristönsä välillä (fyysinen konflikti) tai ihmisen ympäristön kanssa (sosiaalinen konflikti). Fyysinen konflikti hahmojen ja luonnollisen ympäristön väliset ristiriidat. Esimerkiksi hahmo koki ongelman, kun hänen kyläänsä osui tulva. Sosiaalinen konflikti ihmisten väliset suhteet tai sosiaaliset ongelmat.
Esimerkiksi tehtaassa tapahtui työntekijöiden ja työnantajien välinen konflikti, joka johti työntekijöiden mielenosoitukseen. Sisäinen konflikti on ristiriita, joka esiintyy hahmon sielussa tai sisällä. Tämä konflikti on ristiriita tai ongelma, jonka hahmo kokee itsensä kanssa, esimerkiksi ihanteiden, jäätyneiden halujen, päätösten, yksinäisyyden ja uskomusten ongelmat.
Lue myös: Esimerkki 2 hengen draamakäsikirjoituksesta
Edellä mainitut kaksi konfliktityyppiä voidaan toteuttaa erilaisilla draamaesityksessä esiintyvillä tapahtumilla. Nämä konfliktit ovat tärkein konflikti ja sitä tukevat konfliktit. Pääkonflikti (puolueellinen ulkoinen konflikti, sisäinen konflikti tai molemmat) on keskeinen virta lavastettu draama, kun taas tukevat konfliktit korostavat konfliktin olemassaoloa tärkein.
Kuinka selvittää ristiriita näyttämällä draamassa näytetyt tiedot? Konfliktien olemassaoloa tukevat tiedot voidaan havaita muun muassa ohjelmassa esitettyjen näkemysten ja asenteiden eroista vuoropuhelu, hahmojen ilmaisut ja toimet.
Tausta ja taustan rooli.
Draamavaiheen kuvaus koostuu paikasta, ajasta ja ilmapiiristä. Taustan asettaminen elävöittää tunnelmaa. Taustan asettaminen elävöittää tunnelmaa, vahvistaa hahmoja ja tekee draamaesityksistä mielenkiintoisempia. Siksi asetuksen määrittäminen määrää myös draaman esityksen laadun.
Draama-teema
Draama-teema on pääidea tai idea, joka on näytelmän taustalla. Draama-aihe viittaa johonkin, mikä on pääkysymys, jonka käsikirjoittaja haluaa ilmaista. Teema on yleinen ja liittyy ympäröivään elämään.
Pääteema on yleinen teema, joka muodostaa draamanäytelmän perustan muita teemoja ovat draaman muita aiheita, jotka tukevat pääteemaa.
Kuinka löytää teema draamasta? Draaman teemaa ei välitetä implisiittisesti. Kun olet katsellut draaman esityksen kaikki kohtaukset ja näyttelijöiden väliset vuoropuhelut, voit löytää draaman teeman. Sinun on tehtävä johtopäätös koko näytetystä kohtauksesta ja vuoropuhelusta. Tämä tarkoittaa, että löydetyt teemat eivät perustu tarinan tiettyihin osiin.
Vaikka draaman teema on yleensä "abstrakti", voimme näyttää teeman näyttämällä tarinaan sisältyviä todisteita tai syitä. Todisteet löytyvät kirjoittajan kertomuksesta, näyttelijöiden välisestä vuoropuhelusta tai kohtauksista tai kohtaussarjoista toisiinsa, joita kaikkia draaman muita elementtejä, kuten asetusta, juoni ja keskusta, tuetaan tarinankerronta.
Lue myös: Esimerkki 4 hengen draamakäsikirjoituksesta
Viestit tukitiedoilla.
Jokainen kirjallinen teos on aina kirjoittanut viestin tai toimeksiannon. Samoin draaman kanssa. Kirjallisten teosten toimeksiantoa ei kuitenkaan kirjoiteta nimenomaisesti, vaan implisiittisesti. Yleisö tulkitsee lukemansa käsikirjoituksen tai katsomansa draaman sisältämän moraalisen sanoman.
Kuinka määrittää draamasanoma tukevilla tiedoilla? Tukitietoja voidaan saada kirjoittajan kertomuksesta, näyttelijöiden välisestä vuoropuhelusta, kohtauksista tai kohtaussarjoista toisiinsa liittyvät, joita kaikkia draaman muita elementtejä, kuten asetus, asettelu ja keskipiste, tuetaan tarinankerronta.
Liitä draamasisältö jokapäiväiseen elämään.
Katsottuamme draamanäytelmän saamme varmasti jotain hyödyllistä jokapäiväiseen elämään. Tässä osiossa kerromme draamaesitysten katselutyömme tuloksia arjesta. Tähän meidän on suhtauduttava, nimittäin
- Yhdistä draama, jota soitamme itsellemme.
- Yhdistä draama, jota soitamme muiden ihmisten kanssa.
- Yhdistä draama, jota soitamme, sosiaaliseen ympäristöön.
- Yhdistä toistamamme draama muihin monimutkaisiin ongelmiin.
Näyttelijä draama
Draaman pelaaminen tarkoittaa draaman käsikirjoituksen kaiken toteuttamista draaman näytelmäksi lavalla. Toiminnot, jotka erottuvat draamojen esittämisestä, ovat vuoropuhelu hahmojen, monologien, ilmeiden, raajojen liikkeiden ja pelaajien siirtymisen välillä.
Vuoropuhelua tai monologia käytettäessä suprasegmentaalisilla näkökohdilla (ääntäminen, intonaatio, sävy tai stressi ja ilmaisut) on erittäin tärkeä rooli. Selkeä ääntäminen, oikea intonaatio ja sävy tai paine, joka tukee sisällön / viestin toimittamista
Draamatekstien lukeminen ja ymmärtäminen
Ennen draaman näyttämistä meidän on ensin luettava ja ymmärrettävä draamateksti.Draamateksti on essee tai kirjoitus, joka sisältää hahmojen nimet, puhuneen vuoropuhelun, vaaditun näyttämötaustan ja muut täydennykset (Contum, valaistus ja säestys). Draamateksteissä etusijalle asetetaan käyttäytyminen (näytteleminen) ja vuoropuhelu (hahmojen väliset keskustelut), jotta yleisö ymmärtää lavastettavan tarinan sisällön kokonaisuutena. Siksi draamatekstien lukemista harjoitetaan, kunnes soitettava draamakäsikirja on hallittu.
Lue myös: Draaman ja sen tyyppien määritelmä
Draamateksteissä sinun on ymmärrettävä pelaajien tuomat viestit ja arvot. Toimittaessaan viestin ja arvot pelaajat osallistuvat konflikteihin tai vastustukseen. Joten sinun on luettava ja ymmärrettävä tarina rakentava tapahtumasarja ja siihen liittyvät konfliktit.
Arvostan toistettavia hahmoja
Ennen draamassa näyttämistä meidän on arvostettava hahmon luonnetta. Mitä meidän on tehtävä arvostamaan hahmoa? Luonteenpiirteet voidaan tunnistaa (1) kirjoittajan kertomuksen, (2) draamatekstin dialogien, (3) kautta kommentit tai muiden hahmojen lausunnot tiettyjä merkkejä kohtaan ja (4) asetus, joka paljastaa hahmon luonteen.
Syvän elämän kautta voit pelata tiettyjä hahmoja hyvin. Hahmon luonne voidaan ilmaista tavalla, jolla hahmo ajattelee ja tuntee, puhuu ja toimii, kuten yhteiskunnan jokapäiväisessä elämässä. Toisin sanoen hahmon luonnetta voidaan elää alkaen siitä, miten hahmo ajattelee ja tuntee jotain, hahmosta puhuu muiden hahmojen kanssa ja hahmon käyttäytymisestä.
Se on artikkeli guru Pendidikan.co.id: stä Dramaattinen suoratoisto: Määritelmä, elementit, roolit, konfliktin määrittely, asetus, teema, viesti, suhteellinenToivon, että tämä artikkeli on hyödyllinen teille kaikille.