Pancasilan demokratia: määritelmä, paperit, tavoitteet, esimerkit
OpettajaKoulutus. Co Henkilötunnus- Nykyään on harvinaista, että Indonesian kansalaiset soveltavat Pancasilan arvoja päivittäisessä toiminnassaan. Indonesian itsenäistymisestä on kulunut 70 vuotta, mitä sitä kutsutaan itsenäisyydeksi?
Näemme vain tapahtumat, jotka yhä sakeutuvat päivittäisessä ympäristössämme. Esimerkiksi uskonnolliset vivahteet, väkivalta, korruptio, köyhyys, koululaisten rähinä ja jopa etnisten ryhmien väliset taistelut ovat edelleen ristiriitoja. Näistä ongelmista on vaikutelma, joka tuntuu, mutta ihmiset eivät puhu sitä, että he eivät tunne Pancasilan olemassaoloa.
Pancasila
Pancasilan, jonka on vuoden 1945 perustuslain avaamisen yleisessä kontekstissa oltava referenssi kaikille yhteiskunnan piireille. Koska Pancasila muotoiltiin Pancasilan muotoilevien lukujen sopimuksesta. Pancasilan on oltava myös vankka perusta kansakunnan luonteen muodostumisessa. Keskellä moniarvoista yhteiskuntaa, sekä uskonnon, kulttuurin, tapojen että etnisyys, Pancasilan roolilla on kulttuuriarvoja, jotka pystyvät yhdistämään moniarvoisuuden että.
Joten Pancasila on kiinteä hinta, jonka kaikkien indonesialaisten on noudatettava. Oikealla sosiaalistamismuodolla Pancasilan perusteet toteutetaan täydellisesti, jotta tulevaisuudessa myöhemmin pystyy luomaan kansakunnan, jolla on luonne, eheys, hyödyllisyys ja itsenäisyys ja joka muodostuu sivilisaatiosta terveellistä.
Ymmärtäminen Pancasilan demokratia
Termi "demokratia" tulee antiikin Kreikan kielestä, jota puhuttiin muinaisessa Ateenassa 5. vuosisadalla eKr. Sana demokratia tulee kahdesta sanasta, nimittäin "demos", joka tarkoittaa ihmisiä, ja "kratos", joka tarkoittaa hallitusta. Jotta ihmiset ja ihmiset voisivat sen tulkita kansan hallitukseksi tai paremmin tunnetuksi kansan hallitukseksi.
Demokratian käsitteen mukaan valta merkitsee politiikan ja hallituksen merkitystä, kun taas ihmiset ja heidän kansalaisensa määritellään kansalaisiksi. Itse asiassa sekä käsitteen että käytännön osalta demot merkitsevät syrjivää merkitystä. Demot eivät ole tarkoitettu koko kansalle, vaan tietyille väestöryhmille, nimittäin niille, jotka perinteen tai muodollisen sopimuksen perusteella ovat etuoikeudet julkisten päätösten tekemisessä / tekemisessä, valitut edustajat eivät myöskään pysty edustamaan niitä, jotka äänestivät niiden puolesta.
Indonesiassa omaksuttu demokratia on Pancasilaan perustuva demokratia. Pancasilan demokratiassa valtion organisaatio-järjestelmän toteuttavat ihmiset itse tai kansalaisten suostumuksella. Yksilön vapaus ei ole ehdoton, mutta se on sovitettava yhteen sosiaalisen vastuun kanssa. Demokratian ihanteiden yleismaailmallisuus yhdistetään Indonesian kansan elämän ihanteisiin, jotka ovat täynnä sukulaisuuden henkeä, joten enemmistöä tai vähemmistöä ei hallita.
Lue myös: Oikeudelliset ja sosiaaliset normit
Ymmärtäminen Pancasilan demokratia yleensä
Pancasilan demokratia on sukulaisuuden ja keskinäisen yhteistyön periaatteisiin perustuva demokraattinen järjestelmä, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvointi sisältö tietoisuuden elementteinä olemaan uskonnollinen, puolustaa totuutta, jaloa luonnetta ja rakkautta, kestävää ja persoonallisuutta Indonesia. Pancasilan demokratia on perustuslaillinen demokratia, joka perustuu ihmisten itsemääräämisoikeusmekanismiin jokaisessa valtionhallinnossa ja perustuslain, nimittäin vuoden 1945 perustuslain mukaisessa hallinnossa.
Pancasilan demokratian ymmärtäminen asiantuntijoiden mukaan
Professori Dardji Darmo Diharjo
Pancasilan demokratia on ymmärrys demokratiasta, joka tulee Indonesian kansan persoonallisuudesta ja elämänfilosofiasta, jonka ilmenemismuodot on todettu vuoden 1945 perustuslain johdanto-osan määräyksissä.
Liittokansleri
Pancasilan demokratia on demokratiaa, jota johtaa viisaus harkintaan / edustukseen, mikä on Pancasilan valtioperustan neljäs käsky, kuten vuoden 1945 perustuslain alkukappaleessa todettiin 4.
Prof. Notonegoro
Pancasila-demokratia on demokratiaa, jota johtaa neuvottelun viisaus / edustajat, jotka uskovat Jumalaan Kaikkivaltias, joka on oikeudenmukainen ja sivistynyt, joka yhdistää Indonesian ja jolla on sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille ihmisille. Indonesia.
Indonesian tietosanakirja
Pancasila-demokratian määritelmä on, että Pancasila kattaa sekä poliittiset, sosiaaliset että taloudelliset alat sellaisten kansallisten ongelmien ratkaiseminen, jotka pyrkivät mahdollisimman pitkälle saavuttamaan neuvottelujen polun yhteisymmärrys.
Indonesian Pancasila-demokratian kehityksen historia
Pancasilan demokratian kehitys uuden järjestyksen aikana
Uuden järjestyksen aikakaudella Pancasilan demokratia toteutettiin korostamaan, että tämä demokratiamalli oli todellakin Pancasilan valtionideologian mukainen. Uuden järjestyksen alku antoi ihmisille uutta toivoa, kehitystä kaikilla aloilla Pelita I, II, III, IV, V: n kautta ja järjesti onnistuneesti yleisvaalit vuosina 1971, 1977, 1982, 1982, 1987, 1992 ja 1997. Tuolloin demokratian matkaa pidettiin kuitenkin epäonnistuneena, koska:
Lue myös: Pancasila valtion säätiönä
- Poliittisen vallan suljettu kierto.
- Suljettu poliittinen rekrytointi.
- Vaalit, jotka eivät ole kaukana demokraattisesta hengestä.
- Rajoitettu ihmisoikeuksien tunnustaminen.
- KKN: n kasvu.
- Uuden järjestyksen kaatumisen takia.
- Kansantalouden romahdus.
- Oli poliittinen kriisi.
- TNI ei myöskään ole halukas tulemaan uuden järjestyksen voiman välineeksi.
- Voimakkaiden mielenosoitusten aalto vaati presidentti Soehartoa eroamaan presidentistä.
Pancasilan demokratian kehitys uskonpuhdistuksen aikana
Presidentti Suharton kaatumisen kanssa samaan aikaan tapahtuneen uuden järjestyksen romahduksen jälkeen Indonesia on joutunut tilanteeseen, joka on uusi, mikä johtuu lähes kaikilla yhteiskunnan ja valtion elämän osa-alueilla toteutettavasta uudistuspolitiikasta Edellinen. Tämä uudistuspolitiikka huipentui vuoden 1945 perustuslain (vartalon) muuttamiseen, koska sitä pidettiin epäonnistumisten lähteenä valtion elämän järjestyksessä Uuden järjestyksen aikakaudella.
Maamme toteuttama demokratia tällä uudella aikakaudella on Pancasilan demokratia, mutta se eroaa uudesta järjestyksestä ja on hieman samanlainen kuin parlamentaarinen demokratia.
Reformoidun demokratian ja aiempien demokratioiden väliset erot ovat:
- Vaalit pidettiin paljon demokraattisemmin kuin edelliset.
- Valtakierto tapahtuu keskushallinnosta kylätasolle.
- Poliittisen rekrytoinnin malli poliittisten tehtävien täyttämiseksi toteutetaan avoimesti.
- Useimmat perusoikeudet, kuten sananvapaus, voidaan taata.
Pancasilan demokratian periaatteet
Pancasilan demokratialla on kaksi muodostunutta periaatetta:
- Ihmisten periaatteet ovat periaatteita, jotka perustuvat tietoisuuteen ihmisten rakkaudesta, ihmisten kohtalosta ja pyrkimyksistä ja joilla on populistinen sielu tai siinä mielessä elää tietoisuus siitä, että kaikilla on sama kohtalo ja samat ihanteet kuin muilla muut.
- Neuvotteluperiaate pääsemään yksimielisyyteen, nimittäin periaate, joka perustuu kaikkien ihmisten huomion kiinnittämiseen ja kunnioittamiseen joita oli paljon ja jotka kävivät läpi keskustelufoorumin keskustellakseen kaikenlaisten mielipiteiden yhdistämisestä tule ulos ja pääse yksimielisyyteen, joka toteutetaan rakkaudella ja uhrauksella onnen saamiseksi yhdessä.
Lue myös: Maatalouden uudistamisen täydellinen ymmärtäminen ja tavoitteet
Pancasilan demokratian perustiedot
Pancasilan demokratian pääsisältö on seuraava:
- Vuoden 1945 perustuslain täytäntöönpano ja sen laatiminen sisältyvät vuoden 1945 perustuslain kappaleeseen ja selvitykseen.
- Kunnioita ja suojele ihmisoikeuksia (HAM).
- Perustuslakielämän toteutus perustuu instituutioihin.
- Koska vuoden 1945 perustuslaissa kuvattu laki, nimittäin demokraattinen oikeusvaltio.
Pancasilan demokratian ominaisuudet Demokrasi
Pancasilan demokratian piirteet ovat seuraavat:
- Hallitus toimii perustuslain mukaisesti.
- Vaaleja pidetään jatkuvasti.
- Ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja vähemmistöjen oikeuksia suojellaan.
- Se on kilpailu erilaisista ideoista ja tapoista ratkaista ongelmia.
- Parhaat ideat hyväksytään pikemminkin kuin enemmistöäänestyksestä.
Pancasilan demokratian periaatteet
Pancasilan demokratia on demokraattinen kulttuuri, jolla on ominaisia Indonesian piirteitä ja joka sisältää periaatteita. Pancasilan demokratian pääperiaatteet ovat seuraavat:
- Ihmisoikeuksien suojelu.
- Päätöksenteko perustuu harkintaan.
- Oikeuslaitos on riippumaton, mikä tarkoittaa, että hallituksen ja muiden voimien vaikutus ei vaikuta siihen. Esimerkiksi presidentti, BPK, DPR tai muut.
- On poliittisia puolueita ja sosiaalisia järjestöjä, joiden tehtävänä on kanavoida ihmisten toiveita.
- Toteuttajana yleisvaaleissa.
- Suvereniteetti on ihmisten käsissä, ja se pannaan täytäntöön perustuslain mukaisesti (vuoden 1945 perustuslain 1 artiklan 2 kohta).
- Tasapaino oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.
- Vapauden toteuttaminen, joka on moraalisesti vastuussa Kaikkivaltias Jumalalle, itsellesi, yhteiskunnalle, valtiolle tai muille.
- Kansallisten tavoitteiden ja ihanteiden puolustaminen.
- Hallitus lain mukaan selitetään vuoden 1945 perustuslaissa, joka kuuluu:
- Indonesia on lakiin perustuva maa.
- Perustuslakijärjestelmään perustuva hallitus ei ole absolutismia (rajoittamaton valta)
- Korkein voima on ihmisten käsissä.
Lue myös: 101 Määritelmät ja suvereenisuuden tyypit asiantuntijoiden mukaan
Pancasilan demokratian toiminnot
Pancasila-demokratialla on monia tehtäviä Indonesian valtion toteuttamisessa. Pancasilan demokratian eri toiminnot ovat seuraavat:
- Varmistetaan ihmisten osallistuminen valtion elämään, kuten osallistuminen vaalien onnistumiseen, kehitykseen, istuminen edustajissa / neuvotteluelimissä.
- Taata Indonesian tasavallan perustaminen.
- Varmista, että Indonesian tasavallan yhtenäinen valtio on perustuslailliseen järjestelmään perustuva.
- Varmistetaan yhtä harmoninen ja tasapainoinen suhde valtion instituutioihin.
- Pancasilasta johdetun lain noudattamisen varmistaminen.
- Varmista vastuullinen hallinto.
Pancasilan demokraattinen hallitusjärjestelmä
Indonesian tasavallan muodollinen perusta on Pancasila, vuoden 1945 perustuslaki ja MPR-asetukset. Vaikka Pancasilan demokraattinen hallintojärjestelmä perustuu vuoden 1945 perustuslain kappaleeseen sisältyvien periaatteiden mukaisesti seitsemään pääliitokseen, nimittäin seuraavasti:
- Indonesia on lakiin perustuva maa.
Lakiin perustuva Indonesian valtio ei perustu pelkkään valtaan. Tämä tarkoittaa, että sekä hallitus että muut valtion instituutiot Kreikassa minkä tahansa toiminnan suorittamisen on perustuttava lakiin ja kansan puolesta toimimisen on oltava olemassa oikeusperusta. Kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuus laissa on otettava huomioon siinä.
- Indonesia noudattaa perustuslaillista järjestelmää.
Hallitus perustuu perustuslailliseen järjestelmään, eikä se ole absolutismia (rajoittamaton absoluuttinen valta). Tämä perustuslaillinen järjestelmä korostaa, että hallitusta valvotaan tehtäviensä suorittamisessa - rajoitetaan muilla perustuslaillisten päämäärien oikeudellisilla säännöksillä, kuten TAP MPR ja Perustuslaki.
- Kansan neuvoa-antava edustajakokous (MPR).
MPR on korkeimman valtion vallan haltija, kuten vuoden 1945 perustuslain 1 artiklan 2 kohdassa todetaan edellisellä sivulla tuo (korkein valtiovalta) on ihmisten käsissä ja sen toteuttaa kokonaan MPR. Siten MPR on korkein valtion instituutio kaikkien Indonesian ihmisten ruumiillistumana.
- Presidentti.
Presidentti on kansan neuvoa-antavan edustajakokouksen (MPR) alainen hallitus. MPR: n mukaan presidentti on valtion korkein hallintovirkamies. Sen lisäksi, että presidentti on nimittänyt MPR: n, hänen on myös alistuttava MPR: ään ja vastattava sen edessä. MPR: n mandaatti on presidentti, joka on velvollinen toteuttamaan MPR: n päätökset.
- Edustajainhuoneen (DPR) valvonta.
Presidentti ei ole vastuussa Korean demokraattiselle kansantasavallalle, mutta päävaltuutettu valvoo presidentin toimeksiannon toteuttamista, ja Korean tasavallan on tehtävä yhteistyötä keskenään lakien, myös APBN: n, muotoilussa. Lain ratifioimiseksi presidentin on hankittava kansantasavallan hyväksyntä.
- Ministeri
Valtiovarainministeri on presidentin avustaja, valtiovarainministeri ei ole vastuussa Korean demokraattiselle tasavallalle. Presidentillä on valtuudet nimittää ja erottaa valtionministerit. Tämä ministeri ei ole vastuussa Korean demokraattiselle tasavallalle, vaan presidentille. Tämän perusteella se tarkoittaa, että kabinettijärjestelmämme on presidentin / presidentin kabinetti. Valtion ministerin asema on vastuussa presidentille, mutta he eivät ole tavallisia korkean tason työntekijöitä. Tämä ministeri käyttää hallituksen valtaa käytännössä presidentin koordinoimana.
- Valtionpäämiehen valta on rajoittamaton.
Valtionpäämies ei ole vastuussa Korean demokraattiselle kansantasavallalle, mutta hän ei ole diklator, mikä tarkoittaa, että hänen valtansa ei ole rajaton. Hänen on kiinnitettävä erityistä huomiota DPR: n ääneen. DPR: n asema on vahva, koska presidentti ei voi purkaa sitä ja kaikki DPR: n jäsenet ovat samanaikaisesti MPR: n jäseniä. DPR on yhtä suuri kuin presidentti.
Lue myös: Pancasila-ideologia - määritelmä, toiminnot, ominaisuudet, merkitykset ja esimerkit
Pancasilan demokratian toteutuminen kansallisessa elämässä
Pancasila valtion perustana ja Indonesian kansan ihanteellisena perustana on tänään uudenaikana pelastanut Indonesian kansakunnan hajoamisen uhalta yli 50 vuoden ajan. Toisaalta valtion ideologian sakralisointi ja liiallinen käyttö Uuden järjestyksen poliittisessa muodossa herätti kritiikkiä ja mielenosoituksia Pancasilaa vastaan.
Nykyisellä uudella aikakaudella yhteisö tarvitsee Pancasilan käyttöönottoa. Koska Pancasila sisältää Indonesian kansan jaloarvot kansakunnan persoonallisuuden mukaisesti. Lisäksi globalisaation aikakausi tartuttaa nopeasti maita ympäri maailmaa, mukaan lukien Indonesia. Demokratian, ihmisoikeuksien, uusliberalismin, uuskonservatiivisuuden ja globalismin aallot ovat tulleet jopa Indonesian kansan näkökulmaan.
Tämä voi syrjäyttää arvojärjestelmän ja uudet ihanteet, jotka ovat ristiriidassa kansakunnan persoonallisuuden kanssa. Toteutus on yksityiskohtainen eri aloilla, nimittäin:
- Pancasilan toteutus poliittisella alalla.
Poliittisen kentän kehittämisen ja kehittämisen on perustuttava ihmisten ontologisiin perusteisiin. Tämä perustuu objektiiviseen tosiasiaan, että ihmiset ovat valtion subjekteja, joten poliittisen elämän on todella toteutettava tavoite ihmisarvon vuoksi.
Valtion politiikan kehityksen, erityisesti nykyisessä uudistusprosessissa, on perustuttava moraaliin, kuten laissa todetaan Pancasilan määräyksissä ja sen olemuksessa, joten kaikki keinot oikeuttavat poliittiset käytännöt on tehtävä välittömästi päättynyt.
- Pancasilan toteutus taloustieteessä.
Taloustieteessä on vahva termi, joka voittaa, joten yleensä taloudellinen kehitys johtaa vapaaseen kilpailuun ja kiinnittää harvoin merkitystä ihmisen moraalille.
Tämä ei ole sopusoinnussa Pancasilan kanssa, joka keskittyy enemmän kansantalouteen, joka perustuu tavoitteeseen ihmisten hyvinvoinnille (Mubyarto, 1999). Taloudellinen kehitys ei ole vain kasvun tavoittelua, vaan inhimillisyyden, koko yhteiskunnan hyvinvoinnin vuoksi. Joten Indonesian talousjärjestelmä perustuu koko kansakunnan sukulaisuuteen.
- Pancasilan toteutus sosio-kulttuurialalla.
Sosio-kulttuuristen näkökohtien kehittämisessä ja kehittämisessä sen tulisi perustua arvojärjestelmään, joka on sopusoinnussa yhteisön kulttuuriarvojen kanssa. Varsinkin kun Indonesian kansakunta toteuttaa uudistuksia tänään kaikilla aloilla. Nykyisen uudistusprosessin huipentumana näemme usein yhteiskunnallis-kulttuuristen arvojen pysähtymisen, joten ei ole yllättävää, että Indonesian eri puolilla nykyään Oli useita hyvin huolestuttavia mullistuksia, mukaan lukien anarkistisiksi pyrkivät joukkomellakat, törmäykset satisten yhteisöryhmien ja muiden välillä, joiden suisto oli ongelma poliittinen.
Siksi tämän uudistuskauden sosiaaliskulttuurisessa kehityksessä meidän on pidettävä Indonesian kansan arvoja arvojen perustana, nimittäin Pancasilan arvoa. Pancasilan eettiset periaatteet ovat pohjimmiltaan inhimillisiä, mikä tarkoittaa, että Pancasilan arvot perustuvat arvoihin, jotka juurtuvat ihmisarvoon kulttuurisena olentona.
- Pancasilan toteutus puolustus- ja turvallisuusalalla.
Valtio on pohjimmiltaan laillinen yhteiskunta. Kansalaisten oikeuksien puolustamiseksi tarvitaan valtion lakeja ja asetuksia sekä kansalaisjärjestyksen sääntelyssä että kansalaisten oikeuksien suojelemisessa.
Koska Pancasila on valtion perusta ja perustuu monopluralististen inhimillisten arvojen luonteeseen, valtion puolustus ja turvallisuus on palautettava ihmisarvon saavuttaminen valtion tärkeimpänä tukijana, sivistyneen ihmiskunnan perusteet ovat puolustuksen ja turvallisuuden moraalin perusta maa.
Siksi valtion puolustuksen ja turvallisuuden on pantava täytäntöön Pancasilan määräyksiin sisältyvät arvot. Ja lopuksi, niin että valtio todella asettaa todellisen tehtävänsä oikeusvaltioksi eikä valtaan perustuvaksi valtioksi.
Lue myös: DPD-tehtävät: määritelmä, historia, toiminnot, velvollisuudet ja viranomaiset
Pancasilan Demokrasi-demokratian sisältämät moraaliarvot
Pancasilan demokratiaan sisältyviin moraalisiin arvoihin kuuluvat:
- Vastuuta on kaikkivaltiasta Jumalaa kohtaan.
- Ihmisarvojen puolustaminen ihmisarvon mukaisesti.
- Taata ja voi yhdistää kansakunnan.
- Hyödyllinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen.
Se on selitys Pancasilan demokratia - määritelmä, asiakirjat, periaatteet ja toteutus Toivottavasti hyödyllinen kaikille opettajankoulutuksen lukijoille. Com