Kiinni
Valikko

BPUPKI: n historia: Määritelmä, jäsenet, tehtävät, istunnot, tavoitteet

Tiedätkö mitä tarkoitetaan BPUPKI?? Jos et tiedä sitä, olet oikeaan aikaan vierailla guru Pendidikan.com -sivustolla. Koska tässä yhteydessä keskustelemme BPUPKI: sta kokonaisuudessaan. Siksi katsotaanpa alla olevat arvostelut.

Historia-BPUPKI

Määritelmä BPUPKI

Pikalukulistanäytä
1.Määritelmä BPUPKI
2.BPUPKI: n perustamisen historia
3.Ensimmäinen BPUPKI-istunto
3.1.Ensimmäisen ja toisen kokouksen välinen aika
3.2.Pienen valiokunnan kokouksen (kahdeksan komitean) tulokset:
4.Yhdeksän komitea
5.BPUPKI-jäsen
6.BPUPKI-tehtävät
6.1.BPUPKI: n tehtävät istunnon perusteella
7.BPUPKI: n tavoite
8.BPUPKI-kokous
8.1.Ensimmäinen istunto
9.BPUPKI toinen istunto
9.1.Jaa tämä:
9.2.Aiheeseen liittyvät julkaisut:

BPUPKI tai virasto, joka tutkii pyrkimyksiä valmistautua Indonesian itsenäisyyteen, on japanilaisten muodostama elin 29. huhtikuuta 1945. Tämä virasto perustettiin siksi, että se sai Indonesian kansan tukea haluamaan auttaa japanilaisia ​​lupaamalla Indonesian kansalle itsenäisyyttä.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa:Pancasilan syntymän historia ideologiana ja valtion säätiönä

instagram viewer

Tämän elimen puheenjohtajana toimii Kanjeng Raden Tumenggung (K.R.T.) Radjiman Wedyodiningrat ja hänen edustajinaan ovat Ichibangase Yoshio (japanilainen) ja Raden Pandji Soeroso.. Tämä elin koostuu 67 ihmisestä. BPUPKI: n tehtävänä on tutkia ja tutkia asioita, jotka liittyvät seuraaviin näkökohtiin: poliittinen talous, hallinto ja muut itsenäisyyden valmisteluun tarvittavat asiat Indonesia.

Pian sen jälkeen BPUPKI liuotettiin ja muodostettiin uusi elin korvaamaan BPUPKI. Tämä elin on PPKI tai Indonesian itsenäisyyden valmistelukomitea (Dokuritsu Junbi Inkai), 21 jäsentä, puheenjohtaja Ir. Soekarno, hänen sijaisensa tohtori. M. Hatta ja Mr. Ahmad Soebardjo PPKI-neuvonantajana.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: PPKI: Määritelmä, historia, tehtävät ja jäsenet sekä täydellinen istunto

PPKI: n jäsenet valittiin edustamalla eri Indonesiaa edustavia etnisiä ryhmiä, mukaan lukien: 12 henkilöä Javaista, 3 henkilöä Javaista Sumatra, 2 henkilöä Sulawesista, 1 henkilö Kalimantanista, 1 henkilö Sunda Minorista (Nusa Tenggara), 1 henkilö Malukusta ja viimein 1 etnisestä henkilöstä Kiinalainen.

BPUPKI: n perustamisen historia

Indonesian itsenäisyyden valmistelutyön tutkintavirasto tai (japanilainen: Dokuritsu Junbi Cosakai tai lausutaan Dokuritsu Zyunbi Tyoosakai) on Japanin armeijan miehityksen hallituksen muodostama elin 29. huhtikuuta 1945 syntymäpäivän kanssa Keisari Hirohito.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa:Trikoran (Tri Komando Rakyat) sisältö: Tarkoitus, tausta, historia alusta loppuun

Tämä virasto perustettiin pyrkimykseen saada tukea Indonesian kansalta lupaamalla, että Japani auttaa Indonesian itsenäisyyttä. BPUPKI koostuu 63 ihmisestä, puheenjohtajana Radjiman Wedyodiningrat, varapuheenjohtaja Hibangase Yosio (japani) ja R.P. Soeroso.

Mitä tulee BPUPKI: n perustamisen historiamuodollisesti sisältyy 29. toukokuuta 1945 päivättyyn Gunseikanin julistukseen numero 23 taustalta katsottuna julistuksen nro antaminen Tämä johtuu japanilaisen fasismin (vallan) jo nyt erittäin vahvasta asemasta. uhkasi.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: VOC: VOC: n historia, oikeudet, politiikat, tarkoitus ja tausta

Joten Japanin hallituksen politiikka perustamalla BPUPKI ei ole puhdasta ystävällisyyttä, vaan Japani haluaa olla vain itsekäs, nimittäin ensin; Japani haluaa säilyttää voimansa jäännökset houkuttelemalla Indonesian kansan sydämet ja toiseksi; siirtomaapolitiikan toteuttamiseksi.

Ulkopuoliset jäsenet BPUPKI, perustettiin hallintoelin (eräänlainen sihteeristö), jossa oli 60 jäsentä. Tätä hallintoelintä johtaa R.P.Seroseros, edustajina Abdoel Gafar Pringgodigdo ja Masuda (japani).

7. elokuuta 1945 Japani hajotti BPUPKI: n ja muodosti Indonesian itsenäisyyttä valmistelevan komitean tai Junbi Inkai), jossa on 21 jäsentä pyrkimyksenään heijastaa etnistä edustusta [1], joka koostuu 12 Java-ihmisestä, 3 ihmiset Sumatrasta, 2 henkilöä Sulawesista, 1 henkilö Kalimantanista, 1 henkilö Nusa Tenggarasta, 1 henkilö Malukusta, 1 henkilö Kiinalainen.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: 17. elokuuta 1945 annetun julistuksen tekstin lukeminen

Vuonna 1944 Saipan joutui liittolaisten käsiin japanilaisten joukkojen kanssa Papua-Uudessa-Guineassa, Salomonsaarilla ja Marshallinsaarilla, jotka joukot torjuivat. liittolainen. Sisään Tässä kriittisessä tilanteessa miehittävän hallituksen johtaja, kenraaliluutnantti Kumakici Harada, 1. maaliskuuta 1945 Japani Java ilmoitti perustavansa tutkintaelimen Indonesian itsenäisyyden valmistelemiseksi (Dokuritsu Junbi.). Cosakai). Hallituksen nimittämisestä ilmoitettiin 29. huhtikuuta 1945.

DR. Radjiman Wediodiningrat nimitettiin (Kaico), kun taas ensimmäinen nuori puheenjohtaja (fuku kico) oli japanilainen Shucokai Cirebon nimeltä Icibangase. R.P.Suroso nimitettiin sihteeristön päälliköksi Toyohiti Masudan ja Mr. A. G.

Pringodigdo piti 28. toukokuuta 1945 valmisteluponnistelujen tutkintaviraston vihkimisen Itsenäisyys sijaitsee Cuo sangi -rakennuksessa Jalan Pejambonissa (nykyisin ulkoministeriön rakennus), Jakarta.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Indonesian kansallisen armeijan muodostumisen historia Historian mukaan

Avajaisseremoniaan osallistui myös kaksi japanilaista virkamiestä, nimittäin kenraali Itagaki (kolmannen armeijan komentaja). seitsemän Singaporessa) ja kenraaliluutnantti Nagano (uusi kuudennentoista armeijan komentaja) ). Tuolloin Japanin lipun, Hinomaru lensi Mr. A.G. pringgodigdo, jota seurasi Toyohiko Masudan nostama punainen ja valkoinen lippu.

Indonesian kansan myötätunnon ja tuen saamiseksi tämän lupauksen toteuttamiseksi perustettiin kansallinen elin vastuussa Indonesian itsenäisyyden valmisteluun tähtäävien toimien tutkinnasta, nimittäin itsenäisyyden valmistelun tutkintavirasto Indonesia (BPUPKI) tai Dekoritsu Zyunbi Tioosakai, jonka tehtävänä on tutkia kaikkia asioita Indonesian itsenäisyyttä valmisteltaessa.

Samana päivänä ilmoitti myös puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja joidenkin jäsenten nimet

Puheenjohtaja (kaicoo): Dr. K.R.T Radjiman Wediodiningrat
Nuori johtaja (Fuku Kaicoo Tokubetsu Iin): Hibangse Yosio (japani)
Nuori päällikkö (Fuku kaico): R.P. Soeroson (samanaikaisesti päällikkö tai Zimokyoku Kucoo) jäsenet 60 henkilöä:

Lisäksi 29. huhtikuuta 1945 Japani antoi punaisen ja valkoisen lipun lentää vierekkäin Japanin lipun kanssa.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa:27 Ihmisoikeuksien määritelmä asiantuntijoiden mukaan ja (Esimerkkejä - Historia - tyypit)

Ensimmäinen BPUPKI-istunto

Ensimmäinen kokous pidettiin Chuo Sangi In -rakennuksessa Jalan Pejambon 6 Jakartassa, joka tunnetaan nyt nimellä Pancasila-rakennus. Hollannin aikakaudella rakennus oli Volksraad-rakennus, DPR-instituutio Hollannin siirtomaa-aikana.

Oikeudenkäynti avattiin 28. toukokuuta 1945, ja keskustelu alkoi seuraavana päivänä 29. toukokuuta 1945 aiheesta "Perustila". Istunnossa keskusteltiin ja laadittiin Indonesian tasavallan valtion ehdokkaat. kuka on vapaa. Tässä ensimmäisessä kokouksessa oli 3 henkilöä, jotka toimittivat mielipiteensä valtion perusteella.

29. toukokuuta 1945 herra Muhammad Yamin esitti lyhyessä puheessaan viisi periaatetta:

  • 1. Kansallinen keiju
  • 2. Ihmiskunnan keiju
  • 3. Keiju-jumaluus
  • 4. Folk Fairy
  • 5. Ihmisten hyvinvointi (sosiaalinen oikeudenmukaisuus)

31. toukokuuta 1945 prof. DR. Herra. Soepomo ehdotti lyhyessä puheessaan viittä periaatetta:
1. Ykseys
2. sukulaisuus
3. sisäinen tasapaino
4. keskustelu
5. Kansan oikeus

1. kesäkuuta 1945 Ir. Soekarno ehdotti viittä periaatetta, joita kutsutaan myös Pancasilaksi, nimittäin:
1. Indonesian kansalaisuus
2. Kansainvälisyys tai ihmiskunta
3. Konsensus tai demokratia
4. Sosiaalihuolto
5. Usko yhteen ja ainoaan Jumalaan

Soekarnon viittä periaatetta kutsutaan Pancasilaksi, joka hänen mukaansa voidaan puristaa Trisilaan tai kolmeen käskyyn:
1. Sosionalismi
2. Sosiodemokratia
3. Jumaluus ja kulttuuri

Edelleen Soekarnon mukaan edellä mainittua Trisilaa, kun sitä puristetaan takaisin, kutsutaan Ekasilaksi, nimittäin: mikä on gotong royongin periaate, on Soekarnon yritys selittää, että käsite on yhtenäisyyttä.

Lisäksi nämä viisi periaatetta tunnetaan nyt nimellä Pancasila, mutta ajatus yhtenäisyydestä hyväksyttiin lopulta hieman eri järjestyksessä ja toimituksellisesti. Samaan aikaan BPUPKI-istunnon osallistujat keskustelevat islamin sääntöjen soveltamisesta uudessa Indonesiassa.

Ensimmäisen ja toisen kokouksen välinen aika

Ensimmäisen BPUPKI-istunnon päättymisen jälkeen Indonesian perustilaa koskevan sopimuksen tuloksia ei ole vielä nähty. Sitten muodostettiin kahdeksan hengen komitea (pieni komitea), jonka tehtävänä oli tutkia ehdotuksia, jotka jätettiin vastaanottamaan ja raportoimaan toisessa BPUPKI-istunnossa. Koostuu 8 hengestä:

1. Ir. Soekarno (puheenjohtaja ja jäsen)
2. Ki Bagoes Hadikoesoemo
3. Kyai Haji Wachid Hasyim
4. Herra. Muhammad Yamin
5. M. Soetardjo Kartohadikoesoemo
6. Herra. A A. maramisia
7. R. Iskandar Dinatan Oto
8. Dr. Mohammad Hatta

Pienen valiokunnan kokouksen (kahdeksan komitean) tulokset:

  1. Joten Indonesia itsenäistyy mahdollisimman pian.
  2. Joten laadittavalle perustuslakille annetaan eräänlainen johdanto (Mukaddimah).
  3. Hyväksy Irin suositus. Soekarno niin, että BPUPKI jatkaa työskentelyään perustavan lain toteuttamiseen asti.
  4. Pienen komitean perustaminen tutkimaan perustilan ehdotuksia / muotoiluja peruslain johdanto-osan mukaisesti.

Heti pienen komitean kokouksen jälkeen perustettiin yhdeksän komitea tutkijaksi valtion perusteiden ehdotuksille / muotoilijoille perustuslain johdanto-osassa, joka koostuu yhdeksästä ihmisestä, jotka kokoontuivat Irin Soekarno, Pegangsaanissa Idän nro 56 Jakarta.

Yhdeksän komitea

  1. Ir. Soekarno (puheenjohtaja ja jäsen)
  2. Dr. Mohammad Hatta
  3. Herra. A A. maramisia
  4. Kyai Haji Wachid Hasyim
  5. Abdul Kahar Muzakir
  6. Abikusno tjokrosujoso
  7. H. Agus Salim
  8. Herra. Achmad Soebardjo
  9. Herra. Muhammad Yamin

Tehtyään kompromissi 4 ihmisen (nationalistien) ja 4 islamilaisen välillä 22. kesäkuuta 1945 Yhdeksän komitea kokoontui uudelleen ja laati Jakartan peruskirjaksi kutsutun valtion perusmuotoilun. sisältävät:

a. Jumala, jolla on velvollisuus noudattaa islamilaista lakia kannattajilleen
b. Oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta
c. Indonesian yhtenäisyyttä
d. Demokratia, jota johtaa viisaus edustuksellisessa käsittelyssä
e. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille Indonesian kansalaisille.

Vaikka Dokuritsu Junbi Cosakain eli BPUPKI: n muodostaminen on jo ilmoitettu aiemmin, se on juuri vihitty 29. huhtikuuta 1945, kun taas sen jäsenet vihittiin käyttöön melkein kuukautta myöhemmin, 28. toukokuuta 1945.

Laajasti ottaen BPUPKI perustettiin "tutkimaan tärkeitä asioita ja samalla kehittämään valmistelusuunnitelmia". Indonesian itsenäisyys ", kuten Gunseikanin julistuksessa todetaan (sotilashallinnon päällikkö samanaikaisesti esikuntapäällikkö) Numero 23.

Sama asetus selitti BPUPKI: n tehtävän: tutkia kaikkia tärkeitä politiikkaan, talouteen, hallintoon liittyviä asioita hallitus, oikeuslaitos, valtion puolustus, liikenne ja muut perustamisen edellyttämät alat Indonesian maa (Suur-Aasia, 29. huhtikuuta 1945).

Japanin vaikutus BPUKI: n toiminnan seurantaan on edelleen melko vahva, mukaan lukien sen jäsenyyden kokoonpano, joka koostuu yhdestä henkilöstä kaico (puheenjohtaja), 2 henkilöä fuku kaico (nuori puheenjohtaja), ja 59 henkilöä iin tai jäsenet (R.M. A.B. Kusuma, Vuoden 1945 perustuslain syntymä, 2004:10).

Radjiman Wediodiningrat nimitettiin kaico. Hän oli vanhempi hahmo, vaikutusvaltainen jaavalainen priyayi sekä tärkeä hahmo, joka auttoi aloittamaan Boedi Oetomon vuonna 1908. Samaan aikaan nuorena puheenjohtajana olivat Raden Pandji Soeroso ja Ichibangase Yoshio (Japanin edustaja).

BPUPKI: n 59 jäsentä hallitsivat indonesialaiset, mukaan lukien 4 kiinalaista, 1 arabi ja 1 hollantilainen. Sen lisäksi on myös tokubetu iin (kunniajäsenet), joka koostuu kahdeksasta japanilaisesta. Heillä on oikeus osallistua oikeudenkäyntiin, mutta heillä ei ole äänioikeutta (Marwati Djoened Poesponegoro & Nugroho Notosusanto, Indonesian kansallinen historia VI, 1984:67).

BPUPKI-jäsen

Yhdistyksessä organisaatio, virasto tai kansalaisjärjestö tarvitsee jäseniä, jotta virasto voi toimia hyvin. BPUPKI: lla on yhteensä 67 jäsentä. Jotkut niistä ovat seuraavat:

  • K.R.T. Radjiman Wedyodiningrat (puheenjohtaja)
  • R.P. Soeroso (varapuheenjohtaja)
  • Ichibangse Yoshio (varapuheenjohtaja), japani
  • Ir. Soekarno
  • Dr. Moh. sen jälkeen
  • Herra. Muhammad Yamin
  • Prof. DR. Herra. Soepomo
  • KH. Wachid Hashim
  • Abdoel Kahar Muzakir
  • Herra. A A. Maramis
  • Abikoesno Tjokrosoejo
  • H. Agoes Salim
  • Herra. Achmad Soebardjo
  • Prof. DR. P.A.A. Hoesein Djajadiningrat
  • Ki Bagoes Hadikusumo
  • A.R. Baswedan
  • Soekiman
  • Abdoel Kaffar
  • R.A.A. Poerbonegoro Soemitro Kolopaking
  • K.H. Ahmad Sanusi
  • K.H. Abdul Salim
  • Liem Koen Hian
  • Tang Eng Hoa
  • Oey Tiang Tjoe
  • Oey Tjong Hauw
  • Jep Tjwan Bing.

BPUPKI-tehtävät

BPUPKI: n päätehtävät

BPUPKI: n päätehtävänä on tutkia ja tutkia tärkeitä asioita, jotka liittyvät Indonesian valtion muodostumiseen liittyviin asioihin.

BPUPKI: n tehtävät istunnon perusteella

  • Vastuussa perustilan keskustelusta
  • Ensimmäisen kokeen jälkeen BPUPKI muodosti syvennyksen yhdeksi kuukaudeksi
  • Vastaa pienen komitean (kahdeksan komitean) muodostamisesta, jonka tehtävänä on ottaa huomioon jäsenten ehdotukset ja käsitykset
  • Määritetty auttamaan yhdeksän komiteaa pienen komitean kanssa
  • Yhdeksän komitea tuottaa Jakartan peruskirjan tai Jakartan peruskirjan

BPUPKI: n tavoite

  • Tavoitteena on houkutella Indonesian kansan myötätuntoa auttaakseen Japania sodassa liittolaisia ​​vastaan antoi Indonesialle lupauksen itsenäisyydestä, toteutti siirtomaa-politiikkansa perustettiin 1. maaliskuuta 1945.
  • Tavoitteena on tutkia ja tutkia tärkeitä asioita, jotka liittyvät itsenäisen Indonesian valtion perustamiseen, tai valmistella tärkeitä asioita, jotka liittyvät itsenäisen Indonesian hallintoon.

BPUPKI-kokous

Ensimmäinen istunto

Ensimmäinen BPUPKI-istunto pidettiin rakennuksessa, nimittäin Chuo Sang In -rakennuksessa Jalan Pejambon 6 Jakartassa, joka tunnetaan nyt nimellä Pancasila-rakennus. Ensimmäinen kokous avattiin 28. toukokuuta 1945, ja se alkoi seuraavana päivänä, 29. toukokuuta 1945, aiheena "Perustila". Sitten tässä ensimmäisessä oikeudenkäynnissä oli 3 henkilöä, jotka antoivat mielipiteensä perusvaltiosta, he olivat Muhammad Yamin, prof. DR. Herra. Soepomo ja Ir. Sukarno.

29. toukokuuta 1945 Mr. Muhammad Yamin esitti valtion pohjalta viisi periaatetta, nimittäin seuraavat:

  • Kansallinen keiju
  • Ihmiskunnan keiju
  • Keiju-jumaluus
  • Folk Fairy
  • Ihmisten hyvinvointi

Kaksi päivää myöhemmin, prof. DR. Herra. Soepomo ehdotti 31. toukokuuta 1945 Indonesian tasavallan perustuslakia seuraavasti:

  • Ykseys
  • Konsensus ja demokratia
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • sukulaisuus
  • keskustelu

1. kesäkuuta 1945 Ir. Soekarno ehdotti myös viisi valtion periaatetta, jotka tunnemme nyt nimellä Pancasila.

  • Indonesian kansalaisuus
  • Kansainvälisyys ja ihmiskunnan keiju
  • Konsensus tai demokratia
  • Sosiaalihuolto
  • Usko yhteen ja ainoaan Jumalaan

Irin mukaan. Soekarno, viisi periaatetta voidaan silti puristaa Ekasilaan tai Trisilaan. Lisäksi näitä viittä periaatetta kutsutaan Pancasilaksi eri järjestyksessä. Sitten näiden määräysten muodostumisesta tuli keskustelu BPUPKI-istuntoon osallistuneiden osallistujien keskuudessa. Tässä keskustelussa keskustellaan islamilaisten sääntöjen vahvistamisesta uudessa Indonesiassa.

BPUPKI: n ensimmäinen istunto päättyi 1. kesäkuuta 1945, eikä se ole antanut lopullista päätöstä Indonesian vapaan valtion perusteella, ennen kuin lepoaika on pidetty yhden kuukauden ajan.

22. kesäkuuta 1945 BPUPKI perusti pienen komitean, joka koostui yhdeksästä ihmisestä ja jota kutsuttiin yhdeksäksi komiteaksi. Yhdeksän jäsenen komitean jäsenet ovat:

  1. Ir. Soekarno
  2. Dr. Moch. sen jälkeen
  3. Herra. Achmad Soebardjo
  4. Herra. Muhammad Yamin
  5. KH. Wachid Hashim
  6. Abdul Kahar Muzakir
  7. Abikoesno Tjokrosoejoso
  8. H. Agus Salim
  9. Herra. A A. Maramis

Yhdeksän komitean kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena syntyi muotoilu, joka kuvaa itsenäisen Indonesian valtion perustamisen tavoitteet. kirjoittanut Mr. Muhammad Yamin, valmistetta kutsutaan Jakartan peruskirjaksi tai Jakartan peruskirjaksi. Formulaatio on seuraava:

  • Jumala, jolla on velvollisuus noudattaa islamilaista lakia kannattajilleen
  • Oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta
  • Indonesian yhtenäisyyttä
  • Demokratia, jota johtaa viisaus edustuksellisessa käsittelyssä
  • Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille Indonesian kansalaisille

BPUPKI toinen istunto

BPUPKI: n toisessa kokouksessa, joka pidettiin 10.-17. Heinäkuuta 1945, keskustelunaihe oli valtion muoto, alue, Valtio, kansalaisuus, perustuslakiluonnos, talous ja rahoitus, valtion puolustaminen, koulutus ja opettaminen.

Tässä toisessa kokouksessa perustettiin 19 henkilön komitea keskustelemaan perustuslakiluonnoksesta, jonka puheenjohtajana toimi Ir. Soekarno itse, ystäväni. Ei pidä unohtaa, että muodostettiin myös kotimaan puolustamista käsittelevä komitea, jonka puheenjohtajana toimivat Abikoesno Tjokrosoejoso, sekä talous- ja rahoituskomitea, jonka puheenjohtajana toimi tohtori. Moch. Hatta.

Äänestystulosten perusteella itsenäisen Indonesian alue on määritetty. Alueeseen kuuluvat entinen Hollannin Itä-Intia sekä Malaya, Pohjois-Borneo, Papua, Portugalin Timor ja ympäröivät saaret.

Perustuslain laatimisvaliokunta perusti 11. heinäkuuta 1945 uudelleen pienen komitean, joka koostui 7 jäsenestä, nimittäin:

  1. prf. DR. Herra. Soepomo
  2. Herra. Wongsonegoro
  3. Herra. Achmad Soebardjo
  4. Herra. A A. Maramis
  5. Herra. R.P. Singgih
  6. H. Agus Salim
  7. DR. Soekiman

BPUPKI: n toinen istunto 14. heinäkuuta 1945 perustuslain laatimiskomitean Ir. Soekarno raportoi kolme tulosta, nimittäin seuraavat:

  • Indonesian itsenäisyysjulistus
  • Johdanto perustuslaille
  • Perustuslain kappale

Tämä on arvostelu BPUPKI: Määritelmä, jäsenet, tehtävät, istunnot ja tavoitteet sekä täydellinen historia. Toivottavasti yllä tarkastellusta on hyötyä uskollisille lukijoille OpettajaKoulutus. Siinä kaikki ja kiitos.

Lue myös:

  • Asiantuntijoiden mielestä kansalaisten oikeuksien ja vastuiden ymmärtäminen
  • Tekstimainoksen sponsori >>>https://how.co.id/