Pancasila filosofisena järjestelmänä
Filosofia
Pancasila filosofisena järjestelmänä - määritelmä, luonto ja ominaisuudet- Mukaan wikipediaFilosofia on tutkia kaikkia ihmiselämän ja ajatuksen ilmiöitä kriittisesti ja kuvattu peruskäsitteillä. Ihmiset kaipaavat aina elämänsä aikana viisautta, hyvyyttä, totuutta, kauneutta ja niin edelleen. Hän filosofoi aina.
Tausta
Valtionfilosofiana on tietysti muotoiltu Pancasila. Pancasila on todellakin Allahin SWT: n suurin lahja, ja se on osoittautunut tulevaisuudessa valotähdeksi kaikille indonesialaisille, sekä suuntaviivat itsenäisyyden taistelussa sekä yhdistävä väline kansakunnan elämässä sekä elämäntapa Indonesian ihmiselämälle päivittäin.
Pancasila syntyi 1. kesäkuuta 1945, perustettiin 18. elokuuta 1945 yhdessä vuoden 1945 perustuslain kanssa. Pancasilan oikea ääni ja lausunto, joka perustuu presidentin ohjeeseen nro 12, 1968, on yksi, yksi jumaluus. Kaksi, oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta. Kolme, Indonesian yhdistys. Neljänneksi, demokratia, jota johtaa viisaus harkintaan / edustukseen. Viisi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille Indonesian ihmisille.
Indonesian historia on todennut, että Pancasilan muotoilevien henkilöiden joukossa oli Mr. Mohammad Yamin, professori Herra. Soepomo ja Ir. Sukarno. Voidaan todeta, miksi Pancasila on pyhä ja voi aina selviytyä poliittisen kaaoksen iskuista tässä maassa, nimittäin ensin koska Pancasilassa se sisältää luonnostaan suvaitsevaisuutta, ja jokainen, joka haastaa Pancasilan, tarkoittaa, että hän on sitä vastaan toleranssi.
Lue myös: Määritelmä ja 16 uraauurtavaa epigrafian asiantuntijaa
Pancasila Indonesian valtion filosofian perustana, jonka kaikkien Indonesian kansalaisten on tunnettava kunnioittamaan, arvostamaan, suojelemaan ja suojelemaan toteuttamaan sankareiden, etenkin julistuksen sankarit, jotka ovat taistelleet Indonesian valtion itsenäisyyden puolesta. Joten sekä nuoret että vanhat ryhmät uskovat edelleen Pancasilaan Indonesian valtion perustana epäilemättä Indonesian kansakunnan ja valtion yhtenäisyyden ja eheyden vahvistamiseksi.
Niin kauan kuin ihmiset ovat elossa, kukaan ei voi välttää filosofoimasta. Pancasilan kuin filosofisen järjestelmän merkitykset ovat:
Järjestelmä on yksikkö, joka koostuu useista elementeistä, jokaisella elementillä on oma tehtävänsä, sillä on tarkoitus sama, toisiinsa yhteydessä oleva (keskinäinen suhde) ja riippuvuus (keskinäinen riippuvuus), niin että se on yhtenäinen kokonaisuus ja täydellinen. Pancasila on järjestelmä, koska Pancasila on yhtenäisyys, jota ei voida erottaa.
Kaikkien sen määräysten ydin on myös yhtenäisyys. Pancasila on peräisin Indonesian kansakunnan persoonallisuudesta ja sen elementit ovat olleet Indonesian kansan omistuksessa jo kauan sitten. Laajasti ottaen Pancasila on todellisuus, jonka olemassaoloa ja totuutta ei voida epäillä. Pancasilan arvojen, kuten jumaluuden, inhimillisyyden, yhtenäisyyden, demokratian ja oikeudenmukaisuuden, on oltava suuntaviivoja ja vertailuarvoja Indonesian kansakunnan kaikelle sosiaaliselle ja valtion toiminnalle.
- Roeslan Abdoelganin (1962) mukaan Pancasila on valtionfilosofia, joka syntyi koko Indonesian kansakunnan ideologiakokoelmana. Pancasilan filosofia on pohjimmiltaan todellisuus tai noodzakelijkheid Indonesian kansakunnan yhtenäisyyden eheyden kannalta.
- Filosofia tulee kreikan kielestä, nimittäin philein (rakkaus) ja sophos (totuus, viisaus tai viisaus). Joten sana filosofia tarkoittaa totuuden tai viisauden rakkautta.
Maamme filosofia on Pancasila, jonka Indonesian kansa tunnustaa ja hyväksyy elämäntapana. Siksi Pancasilaa on käytettävä oppaana päivittäisessä käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa. Kansakunnan näkemyksenä elämästä on luonnollista, että Pancasilan periaatteet välitetään uusille sukupolville opetuksen ja koulutuksen avulla. Pancasila näyttää tieteen prosessin esiintymisen. Tieteen pätevyys ja luonne (tieteen teoria).
Määritelmä filosofia
Etymologisesti termi "filosofia" tulee kreikan kielestä "alphilein", joka tarkoittaa "rakkaus" ja "shopos", joka tarkoittaa "viisautta" tai "viisautta". tai "viisaus" (Nasution, 1973). Eri ongelmia sisältävä filosofian yleinen merkitys voidaan ryhmitellä kahteen tyyppiin seuraavasti: seurata:
Lue myös: Ymmärtäminen kirjoitus mukaan historioitsija
Ensimmäinen: Filosofia tuotteena, joka sisältää ymmärryksen:
- Filosofia tieteellisen tietotyypin muodossa, muinaisina aikoina pikemminkin ajatuksen kuin filosofian käsite, joka on yleensä tietty filosofian koulu tai järjestelmä. Esimerkiksi rationalismi, materialismi, pragmatismi ja niin edelleen.
- Filosofia eräänlaisena ongelmana, jonka ihmiset kohtaavat filosofisen toiminnan seurauksena. Joten ihmiset etsivät korkeaa totuutta ongelmista, jotka ovat peräisin tervettä järkeä.
Toinen: Filosofia prosessina, joka sisältää ymmärrystä:
filosofinen toiminta ongelmanratkaisuprosessissa käyttämällä tiettyjä menetelmiä ja menetelmiä, jotka ovat kohteen mukaisia. Tässä mielessä filosofia on dynaaminen tietojärjestelmä. Filosofia tässä mielessä ei ole enää vain kokoelma dogmoja, joihin uskotaan, harjoitellaan ja ymmärretään vain a tietty arvo, vaan pikemminkin toiminta, joka filosofoi dynaamisen prosessin erillistä menetelmää käyttäen.
Filosofian päähaarat ovat seuraavat:
- Metafysiikka, keskustelee fysiikan takana olevista asioista, joihin kuuluvat kentät, antologia, kosmologia ja antropologia.
- Epistemologia, käsittelee tiedon luonnetta.
- Metodologia, käsittelee menetelmien luonnetta luonnontieteissä.
- Logiikka, käsittelee ajattelun filosofiaa, nimittäin oikean ajattelun kaavoja ja argumentteja.
- Etiikka, keskustelee moraalista ja ihmisen käyttäytymisestä.
Pancasilan ohjeiden muotoilu järjestelmänä
Viidestä määräyksestä koostuva Pancasila on pohjimmiltaan filosofinen järjestelmä. Järjestelmän ymmärtäminen on osien ykseys, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, toimivat yhdessä tiettyä tarkoitusta varten ja kokonaisuutena on yhtenäinen kokonaisuus.
Järjestelmällä on yleensä seuraavat ominaisuudet:
Lue myös: Historia 30. syyskuuta liikkeen (G 30 S PKI) mukaan historioitsijat
- Osien yksikkö.
- Näillä osilla on omat tehtävänsä.
- Toisiinsa liittyvät ja toisistaan riippuvaiset.
- Koko on tarkoitettu tietyn tavoitteen saavuttamiseen.
- Toimii monimutkaisessa ympäristössä.
Pancasila, joka koostuu osista, nimittäin Pancasila-määräyksistä, joista kukin on olennaisesti a oma, erillisten toimintojensa periaate, mutta kokonaisuutena se muodostaa yhtenäisyyden järjestelmällinen.
Pancasilan ohjeiden orgaaninen koostumus
Pancasilan määräysten sisältö on pohjimmiltaan valtion perusfilosofian ykseys, joka perustuu viiteen säännökseen, joista jokainen on elämän periaate. Luonnollisen orgaanisen Pancasilan määräysten ykseys perustuu filosofisesti ihmisen antologian perusluonteeseen. ytimen kannattajana Pancasilan määräysten sisältö, nimittäin "monopluralististen" ihmisten luonne, joilla on elementtejä, luonnollinen koostumus fyysinen ja hengellinen, sosiaalisten olentojen "luonne" ja "luonnon asema" itsenäisenä ihmisenä - Kaikkivaltiaan Jumalan olentona. Yksi.
Pancasilan määräysten epistemologinen perusta
Pancasila filosofian järjestelmänä on pohjimmiltaan tietojärjestelmä. Ideologiana Pancasilalla on kolme pääelementtiä houkutellakseen uskollisuutta sen kannattajia ovat: 1) logot, nimittäin järkevyys tai päättely, 2) patos, nimittäin arvostus ja 3) eetos nimittäin siveys. Pancasilan epitemologista perustaa ei periaatteessa voida erottaa sen ontologisesta perustasta. Pancasila ideologiana perustuu perusarvoihinsa, nimittäin Pancasilan filosofiaan. Siksi epistemologian perustaa ei voida erottaa ihmisluonnon peruskäsitteestä. Jos ihmiset ovat Pancasilan ontologinen perusta, sillä on vaikutuksia epistemologian rakentamiseen, nimittäin filosofian rakennukseen sijoitetun epistemologian rakentamiseen ihmisen.
Pancasilan määräysten aksiologinen perusta
Käskyillä filosofisena järjestelmänä on myös aksiologinen perusyksikkö, joten Pancasilaan sisältyvät arvot ovat pohjimmiltaan myös yhtenäisyyttä. Arvoa koskevia teorioita on useita, ja tämä riippuu todella kunkin lähtökohdasta ja näkökulmasta määritettäessä arvon merkitystä ja sen hierarkiaa.
Lue myös: Rengasdengklokin tapaus
Esimerkiksi materialistit katsovat, että korkeimman arvon ydin on aineellinen arvo, hedonistien mielestä suurin arvo on nautinnon arvo. Eri arvonäkymien perusteella voimme kuitenkin ryhmitellä sen kahteen näkökulmaan, nimittäin siihen, että jokin on arvokasta, koska se liittyy arvon antamisen aiheeseen, nimittäin ihmisiin. Tämä on subjektiivista, mutta on myös näkemys siitä, että jokin on itse asiassa arvokasta, tämä on objektiivisuuden näkemys.
Pancasila-arvot järjestelmänä.
Pancasilan määräysten sisältö voidaan olennaisesti erottaa Pancasilan yleisen yleismaailmallisuudesta, joka on Pancasilan määräysten sisältö, seuraavasti: suuntaviivat valtion toteuttamiselle ja hallinnolle, nimittäin luonteeltaan yleisen ja kollektiivisen valtion perustaksi ja Pancasilan kokemuksen toteuttamiseksi, joka on luonteeltaan erityinen ja betoni. Ympäristöä koskevissa määräyksissä olevat arvot ovat Indonesian kansan toiveita ja unelmia, jotka toteutuvat. Jo kauan sitten Indonesian kansa on himoitellut näitä ihanteita toteutumaan yhteiskunnassa, joka on gemah rifah loh junawi, rauhallinen karta-raharja. Täydellä toivolla se pyritään toteuttamaan jokaisen ihmisen käyttäytymisessä ja toiminnassa.
Pancasila perusarvoina
Filosofinen perusta
Pancasila valtionfilosofiana sekä kansakunnan elämänfilosofia ovat pohjimmiltaan systemaattisia, perustavanlaatuisia ja kattavia arvoja.
Kuhunkin ohjeeseen sisältyvä filosofinen perustelu selitetään seuraavasti. Pancasila Indonesian tasavallan kansakunnan ja valtion filosofiana tarkoittaa, että kaikilla elämän osa-alueilla sosiaalisen kansallisuuden ja kansallisuuden on perustuttava jumaluuden, ihmisyyden, yhtenäisyyden, populistisen ja oikeudenmukaisuus. Valtionfilosofian ajatus poikkeaa näkemyksestä, jonka mukaan valtio on a ihmiselämän yhdistys tai yhteisöorganisaatio, joka on laillinen yhteiskunta (laillinen) yhteiskunta).
Lue myös: Julistustapahtuma
Lisäksi kausaalisesti Pancasilan arvot ovat sekä objektiivisia että subjektiivisia. Tämä tarkoittaa, että Pancasilan arvojen ydin on universaali, nimittäin kokonaisuus, inhimillisyys, yhtenäisyys, demokratia ja oikeudenmukaisuus. Joten on mahdollista, että sitä voidaan soveltaa muihin maihin, vaikka nimi ei ehkä ole Pancasila. Tämä tarkoittaa, että jos maa käyttää filosofista periaatetta, jonka mukaan jumaluuden, inhimillisyyden, ykseyden, demokratia ja oikeudenmukaisuus, maa käyttää siis pääasiassa määräysten filosofista perustaa Pancasila.
Pancasilan objektiiviset arvot voidaan selittää seuraavasti: Pancasilan määräysten muotoilu, Pancasilan perusarvot, Pancasila, jotka sisältyvät vuoden 1945 perustuslain johdanto-osaan. Toisaalta Pancasilan subjektiiviset arvot voidaan tulkita siten, että Pancasila-arvojen olemassaolo riippuu Indonesian kansakunnasta tai liittyy siihen.
Tämä käsitys voidaan selittää seuraavasti: Pancasila-arvot syntyvät Indonesian kansakunnasta, Pancasila-arvot on Indonesian kansan filosofia (elämänkatsomus), Pancasilan arvot sisältävät seitsemän arvoa hengellisyys.
Pancasila arvostaa perustekijöinä.
Pancasilan arvot Indonesian valtion filosofian perustana ovat kaikkien Indonesian valtion lakien lähde. Vuoden 1945 perustuslain johdanto-osaan sisältyvillä Pancasilan arvoilla on oikeudellisesti asema valtion perusperiaatteina.
Ensimmäisessä näkökulmassa todetaan, että Indonesian osavaltio on yhtenäinen valtio, ts suojella koko kansaa ja koko Indonesian kotimaa, voittaa kaikki ryhmien ja yksilö. Tämä on kolmas määräys.
Toisessa näkökulmassa todetaan, että valtio haluaa toteuttaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kaikille Indonesian kansalaisille. Tällöin valtion on pakko toteuttaa kaikkien kansalaisten yleinen hyvinvointi. Kouluttaa kansakunnan elämää ja osallistua ikuiseen rauhaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvan maailmanjärjestyksen toteuttamiseen. Tämä pääajatus on viidennen määräyksen laatiminen.
Lue myös: Tarumanagaran valtakunnan pyhäinjäännökset
Kolmannessa näkökulmassa todetaan, että kansan suvereeni valtio perustuu demokratiaan ja harkintaan / edustukseen. Tämä osoittaa, että Indonesian valtio on demokraattinen maa, nimittäin suvereniteetti ihmisten käsissä. Tämä on neljännen määräyksen valmistelu.
Neljännessä näkökulmassa todetaan, että valtio perustuu Kaikkivaltiaan Jumalaan oikeudenmukaisen ja sivistyneen ihmiskunnan perusteella. Tämä tarkoittaa, että Indonesian valtio tukee kaikkien uskontojen kansalaisuutta valtion elämässä. Tämä on ensimmäisen ja toisen määräyksen laatiminen.
Pancasilan määräysten ydin
- Ole hyvä ja Jumala Kaikkivaltias
Yhden jumaluuden määräykset sisältävät arvon, jonka mukaan valtio perustettiin ihmisen päämääränä ja Kaikkivaltiaan Jumalan olentona. Siksi kaikki, mikä liittyy valtion toimeenpanoon ja hallintoon, valtion politiikkaan, valtion hallitukseen, valtion lakien ja asetusten mukaan kansalaisten ihmisoikeuksien vapaus on kyllästettävä korkeimman jumaluuden arvoihin Yksi.
- Oikeudenmukaisen ja sivistyneen ihmiskunnan määräykset
Oikeudenmukaisen ja sivistyneen ihmiskunnan periaate perustuu systemaattisesti seuraaviin kolmeen käskyyn ja innoittamana niistä. Ihmiskunta pitää tärkeänä perustana valtion, kansallisuuden ja yhteiskunnan elämässä. Tämä inhimillinen arvo perustuu antropologiseen filosofiseen perustaan, jonka mukaan ihmisluonto on hengellisen luonteen (sielun) ja hengellisen luonteen koostumus ruumiit, sosiaalisten olentojen yksilölliset luonteet, itsenäisten olentojen ja Kaikkivaltiaan Jumalan eri luotujen luonnollinen asema Yksi. Valtion on puolustettava ihmisarvoa sivistyneenä olentona. Oikeudenmukaisuuden arvo tarkoittaa, että ihmisluonnon kulttuurisena ja sivistyneenä olentona on oltava luonteeltaan oikeudenmukainen.
Lue myös: Kansallinen liikkumisjärjestö
- Indonesian yhtenäisyyttä
Indonesian yhtenäisyyden määräykset perustuvat Kaikkivaltiaan Jumalan sekä oikeudenmukaisen ja sivistyneen ihmiskunnan määräyksiin ja edeltävät niitä ja perustuvat täynnä Himatin ja viisauden johtamia populistisia määräyksiä käsittelyssä / edustuksessa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta kaikille ihmisille Indonesia.
Indonesian ykseys sisältää arvon, että valtio on ihmisluonnon monoduaalisuuden ruumiillistuma, nimittäin yksilöinä ja sosiaalisina olentoina. Seurauksena on, että valtio on monipuolinen, mutta yksi, parantamalla itseään yhtenä yhtenäisyytenä, jota kuvataan Bhinneka Tunggal Ika -erossa, ei jakautuu konflikteihin ja vihamielisyyteen, mutta se on suunnattu molempia osapuolia hyödyttävälle synteesille, nimittäin yhtenäisyydelle yhdessä elämisessä tavoitteiden saavuttamiseksi. yhdessä. Indonesian yhtenäisyyden arvo perustuu Yhden ja ainoan Jumalan sekä oikeudenmukaisen ja sivistyneen ihmiskunnan määräyksiin.
- Demokratia, jota johtaa viisaus harkintaan / edustukseen
Arvioinnit, jotka sisältyvät viisauteen johtamaan harkintaan / edustukseen, perustuvat jumalallisiin käskyihin, jotka Kaikkivaltias Jumala, oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta ja Indonesian yhtenäisyys, ja se tukee ja animoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteet kaikille ihmisille. Indonesia.
Sen sisältämä filosofinen arvo on, että valtion ydin on ihmisluonnon ruumiillistuma yksilöinä ja sosiaalisina olentoina. Joten kansanmääräyksissä on demokraattisia arvoja, jotka on ehdottomasti toteutettava valtion elämässä, niin neljänteen käskyyn sisältyvät demokraattiset arvot ovat;
- Vapauden olemassaolo, johon on liitettävä vastuu sekä kansan yhteisölle että moraalisesti Kaikkivaltias Jumalalle.
- Vahvista ihmisarvoa ja arvoa.
- Varmista ja vahvistaa yhtenäisyyttä ja yhtenäisyyttä yhdessä elämisessä.
- Yksilöllisten erojen, ryhmien, rotujen, etnisten ryhmien, uskontojen tunnustaminen, koska erot ovat luontainen ihmisluonto.
- Tunnustetaan jokaiselle yksilölle, ryhmälle, rodulle, etniselle ryhmälle tai uskonnolle ominaiset tasa-arvoiset oikeudet.
- Erojen ohjaaminen sivistyneessä humanitaarisessa yhteistyössä.
- Vahvista käsittelyä sivistyneenä ihmisen moraalina.
- Oikeuden ymmärtäminen ja perustaminen sosiaaliseen elämään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lue myös: Mesopotamian sivilisaatio
- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille Indonesian kansalaisille
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kaikkien indonesialaisten määräyksiin sisältyvät arvot perustuvat edellä mainittuihin neljään käskyyn ja ovat siitä inspiroineet. Viides käsky sisältää siis oikeudenmukaisuuden arvon, joka on toteutettava yhteisessä elämässä (sosiaalisessa elämässä), nimittäin oikeudenmukaisuuden suhteissa ihmiset itsensä kanssa, ihmiset muiden ihmisten kanssa, ihmiset yhteiskunnan, kansakunnan ja maan kanssa ja ihmissuhteet ihmisten kanssa hänen jumalansa.
Näin ollen oikeudenmukaisuuden arvot, jotka on toteutettava yhdessä elettäessä, ovat: jakautuva oikeudenmukaisuus, laillinen oikeudenmukaisuus (tottelevainen oikeus), kommutatiivinen oikeus.
RAAMATTU
Hamid Darmadi, (2010), Pancasila Education, Basic Concepts and Implementation, Alfabeta; Bandung. 144-163
http://superfects.blogspot.com/2012/12/pancasila-sebagai-sistem-filsafat_5652.html
http://yulisnurmayanti.blogspot.com/2013/05/makalah-pancasila-sebagai-sistem.html
Näin ollen selitys yllä olevasta artikkelista Pancasila filosofisena järjestelmänä - määritelmä, luonto ja ominaisuudet Toivottavasti siitä voi olla hyötyä uskollisille lukijoille Koulutuksen lehtori. Co Henkilötunnus