Arvojärjestelmä Pancasilassa
Arvojärjestelmä
Pancasilan arvojärjestelmä - määritelmä, toteutus ja esimerkkejä- Mukaan Sosiologian ja siihen liittyvien tieteiden sanakirja Arvon (arvon) ymmärtäminen on kyky, jonka uskotaan esiintyvän esineessä tyydyttää ihmisiä.
Arvojärjestelmä Pancasilassa
Ymmärtäminen Pancasila
Termiä arvo käytetään kuvaamaan abstrakti substantiivi, joka tarkoittaa arvoa tai hyvyyttä. Lisäksi nimetä verbi, joka tarkoittaa tiettyä psykologista toimintaa arvioinnissa. Arvo on pohjimmiltaan esineeseen liitetty ominaisuus. Todellinen arvo on piilotettu todellisuus muiden todellisuuksien takana.
Tuomitseminen tarkoittaa ihmisen toimintaa yhdistää jotain johonkin muuhun, sitten tehdään päätös. Arvot puhuvat ideoista, das sollen ei das sein. Arvot liittyvät pikemminkin normatiivisiin kuin kognitiivisiin kenttiin.
Lue myös: Pancasila filosofisena järjestelmänä
Arvo-ominaisuudet
Arvojen ominaisuudet Bambang Daroeson (1986) mukaan ovat seuraavat:
- Arvo on abstrakti todellisuus ja se on olemassa ihmisen elämässä
Abstrakteja arvoja ei voida havaita. Ainoa asia, jota voidaan havaita, on arvon kohde. Esimerkiksi ihmiset, joilla on rehellisyys. Rehellisyys on arvo, mutta emme voi aistia sitä rehellisyyttä. Se, mitä voimme tuntea, on rehellisyys.
- Arvoilla on normatiivisia ominaisuuksia
Tämä tarkoittaa, että arvot sisältävät toiveita, ihanteita ja välttämättömyyden, jotta arvoilla olisi ihanteelliset ominaisuudet (dassollen). Arvot ilmentyvät normien muodossa ihmisen toiminnan perustana. Esimerkiksi oikeudenmukaisuuden arvo. Jokainen odottaa, saa ja käyttäytyy oikeudenmukaisuuden arvon mukaan.
- Arvot toimivat liikkeellepanevana voimana / motivaattorina ja ihmiset ovat arvojen kannattajia
Ihmiset toimivat niiden arvojen perusteella, joihin he uskovat. Esimerkiksi hurskauden arvo. Tämän arvon olemassaolo saa kaikki rohkaisemaan kykyä saavuttaa tietty hurskaus.
Lue myös: Pancasila ideologiana
Eri arvot
Walter g. Everet, luokittelee ihmisarvot 8 ryhmään:
- Taloudelliset arvot 5. Merkkiarvot
- Fyysiset arvot 6. Esteettiset arvot
- Viihde-arvot 7. Henkiset arvot
- Sosiaaliset arvot 8. Uskonnolliset arvot
Sillä välin Notonagoro jakaa arvot kolmeen, nimittäin aineellisiin arvoihin, elintärkeisiin arvoihin ja hengellisiin arvoihin.
Arvojärjestelmä Pancasilassa
Järjestelmää voidaan tulkita sarjana toisiinsa liittyviä elementtejä. Arvojärjestelmä on kattava käsite tai idea siitä, mikä elää ihmisen mielessä. Pancasila arvojärjestelmänä sisältää joukon arvoja, nimittäin jumaluuden, ihmisyyden, yhtenäisyyden, demokratian ja oikeudenmukaisuuden. Lisäksi on olemassa aineellisia ja elintärkeitä arvoja, jotka ovat peräisin Pancasilan ontologisesta perustasta.
Kaelan sanoi, että Pancasilan arvot olivat objektiivisia, nimittäin:
- Pancasilan arvojen muotoilu on itse asiassa sen merkityksen ydin.
- Avaruus ei sido Pancasilan ydinarvoja.
- Vuoden 1945 perustuslain johdanto-osan sisältämä Pancasila täyttää vaatimukset valtion perusperiaatteena.
Darmodiharjo sanoi, että Pancasila on subjektiivinen, nimittäin:
- Pancasilan arvot syntyvät itse Indonesian kansakunnasta.
- Pancasilan arvot ovat Indonesian kansan filosofia.
- Pancasilan arvot ovat arvoja, jotka ovat Indonesian kansan omantunnon mukaisia.
Lue myös: Pancasilan demokratia
Pancasilan muoto ja rakenne
- Pancasilan muodon ominaisuudet ovat täydellinen ja ehdoton yhtenäisyys.
- Pancasila on järjestetty elementtien loogisen järjestyksen perusteella ja on orgaaninen yhtenäisyys ja muodostaa järjestelmän, jota kutsutaan yhdeksi yhdisteeksi.
Pancasila valtion ideologiana
Määritelmä ideologia
Ideologia tulee kreikkalaisesta sanasta idein, joka tarkoittaa näkemistä ja logia, joka tarkoittaa sanaa, opetusta. Käytännössä ideologia määritellään henkilön perusarvojärjestelmäksi ja tavoitteiksi ja perusvälineiksi niiden saavuttamiseksi. Jos sitä käytetään valtiossa, ideologia määritellään perusideoiden yhtenäisyydeksi, jotka järjestetään järjestelmällisesti ja joita pidetään kattavina ihmisistä ja heidän elämästään.
Pancasila avoimena ideologiana
Valtion suhteen ideologia määritellään samalla tavalla kuin Weltanshauung (maailmankuva), joka tulkitaan myös kansakunnan kansalaisten enemmistön yksimielisyydestä perusarvoista, jotka haluavat toteutua perustamalla valtio ne. Politiikka on ideologian sovellus. Ideologia on perustavaa laatua, politiikka on oivallus, joka on mukautettu muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin.
Perusarvoiltaan katsottuna Pancasilan voidaan sanoa olevan avoin ideologia. Avoimessa ideologiassa on ihanteita ja arvoja, jotka ovat perustavanlaatuisia, kiinteitä ja muuttumattomia. Pancasilalla on myös ihanteellisuuden ulottuvuus, koska sillä on arvoja, joita yhteisö pitää hyvinä ja oikeina.
Lue myös: Vuoden 1945 perustuslain historia
Pancasila arvojärjestelmänä
Pancasilan hyväksyminen valtion ja kansallisen ideologian perustaksi tuo loogisen seurauksen Pancasilan arvoja käytetään valtion hallinnon pääperustana, perustana Indonesia. Pancasila sisältää viisi määräystä, jotka sisältävät olennaisilta osin viisi perusarvoa. Pancasilan perusarvot ovat yhden jumaluuden arvo, oikeudenmukaisen ja sivistyneen ihmiskunnan arvo, ykseyden arvo Indonesia, demokraattiset arvot, joita johtaa viisaus harkintaan / edustukseen, ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvo kaikille ihmisille Indonesia. Lyhyellä lausunnolla, että Pancasilan perusarvot ovat jumalallisia arvoja, inhimillisiä arvoja, yhtenäisyysarvoja, populistisia arvoja ja oikeudenmukaisuuden arvoja.
Pancasilan arvoista tulee oikeusnormien lähde
Pancasilan toteuttaminen arvolähteenä on tehdä perusarvoista lähde oikeudellisten normien valmistelulle Indonesiassa. Pancasilan perusarvojen operatiivistamisen tarkoituksena on tehdä Pancasilasta perusnormi oikeudellisten normien valmistelussa Indonesiassa. Indonesian osavaltiolla on kansallinen laki, joka on yhtenäinen oikeusjärjestelmä. Indonesian oikeusjärjestelmä on peräisin ja perustuu Pancasilaan valtion perusnormina. Pancasilan kotipaikka on grundnorm (perusnormit) tai staatfundamentalnorm (valtion perusnormit) Indonesian oikeudellisten normien tasolla.
Pancasilan arvoja kehitetään edelleen useissa voimassa olevissa laeissa ja asetuksissa. Lainsäädäntö, perussäännöt, päätökset, hallituksen politiikat, kehitysohjelmat ja muut säännökset ovat lähinnä instrumentaaliarvoja perusarvojen tarkennuksena Pancasila.
Indonesian oikeusjärjestelmä muodostaa lakien ja asetusten järjestyksen. MPR-asetuksen nro 60 mukainen lakien ja asetusten järjestys III / MPR / 2000 lain lähteistä ja lainsäädännön järjestyksestä seuraavasti.
Lue myös: Määritelmä, kentät ja oikeusjärjestelmä Indonesiassa
- Vuoden 1945 perustuslaki
- Indonesian tasavallan neuvoa-antavan kansankokouksen asetus
- Perustuslaki
- Hallituksen asetus lain sijasta (Perpu)
- Hallituksen määräykset
- Presidentin asetus
- Paikallinen sääntely
Laissa nro. Lakien ja asetusten vahvistamisesta vuonna 2004 annetussa 10 artiklassa mainitaan myös lakien ja asetusten tyypit ja hierarkiat seuraavasti:
- 1945 Indonesian tasavallan perustuslaki.
- Lain / hallituksen asetukset lakien sijasta (perpu)
- Hallituksen määräykset
- Presidentin asetus
- Paikallinen sääntely.
Lain nro 2 2 § 10: ssä 2004 todetaan, että Pancasila on kaikkien valtion lain lähteiden lähde. Tämä on sopusoinnussa valtion aseman (filosofisen) perustana valtion kanssa, kuten vuoden 1945 perustuslain johdanto-osan IV kappaleessa todetaan.
Pancasilan arvo on eettisten normien lähde
Toinen pyrkimys toteuttaa Pancasila arvolähteenä on tehdä Pancasilan perusarvot eettisten normien (moraalinormien) muodostumisen lähteenä yhteiskunnan, kansakunnan ja isänmaallinen. Pancasilan arvot ovat moraalisia arvoja. Siksi Pancasilan arvot voidaan toteuttaa myös moraalisiksi (eettisiksi) normeiksi. Näitä eettisiä normeja voidaan sitten käyttää oppaana tai viitteenä asenteesta ja käyttäytymisestä kansakunnan ja valtion elämässä.
Indonesian kansakunta on nyt onnistunut muotoilemaan eettiset normit oppaana käyttäytymisessä ja käyttäytymisessä. Nämä eettiset normit juurtuvat Pancasilaan kansakunnan kulttuuriarvoina. Eettisten normien muotoilu mainitaan MPR-asetuksessa nro. VI / MPR / 2001 kansallisen, valtiollisen ja yhteisöllisen elämän etiikasta. MPR-asetus nro Kansakunnan, valtion ja yhteiskunnan elämänetiikkaa koskeva VI / MPR / 2001 on Pancasilan arvojen laatiminen ohjeina ajattelussa, käyttäytymisessä ja käyttäytymisessä, jotka heijastavat uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja, jotka juurtuvat elämään seurustella.
Lue myös: Ymmärtäminen, muodot, demokratian periaatteet ja periaatteet asiantuntijoiden mukaan
Sosiaalinen ja kulttuurinen etiikka
Tämä etiikka poikkeaa syvällisestä inhimillisyydentunnesta osoittamalla rehellistä asennetta, huolehtimalla toisistaan, ymmärtävät toisiaan, kunnioittavat toisiaan, rakastavat toisiaan ja auttavat toisiaan ihmisten ja lasten keskuudessa kansakunta. Samassa hengityksessä se herättää myös häpeän kulttuurin, nimittäin häpeän tehdä virheitä ja kaiken, mikä on ristiriidassa uskonnollisen moraalin ja kansakulttuurin jaloarvojen kanssa. Tästä syystä on tarpeen elvyttää esimerkillistä kulttuuria, jonka johtajien on aloitettava ja osoitettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja tasoilla.
Hallituksen etiikka ja politiikka
Tämän etiikan on tarkoitus luoda puhdas, tehokas ja toimiva hallitus; edistämään demokraattista poliittista ilmapiiriä, jolle on ominaista avoimuus, vastuuntunto, reagointikyky ihmisten toiveisiin; arvostaa eroja; rehellinen kilpailussa; mahdollisuus hyväksyä oikeampi mielipide, vaikka ne olisivat peräisin yksilöiltä tai ihmisryhmiltä; ja puolustaa ihmisoikeuksia. Hallituksen etiikan mukaan virkamiehillä on suuri huolenaihe palvelujen tarjoamisessa yleisölle, jotka ovat valmiita eroamaan jos hänestä tuntuu rikkoneen sääntöjä ja arvojärjestelmää tai katsotaan kykenemättömäksi täyttämään yhteisön, kansakunnan ja yhteiskunnan mandaattia maa.
Taloustiede ja liikeetiikka
Talous- ja liikeetiikan tarkoituksena on, että taloudelliset periaatteet ja käyttäytyminen, joko yksityishenkilöiden, instituutioiden tai talouden päättäjien toimesta, voi synnyttää taloudellisia olosuhteita ja realiteetteja, joille on ominaista rehellinen, reilu kilpailu ja joka kannustaa taloudellisen työetiikan kehittämiseen, taloudellinen sietokyky ja kilpailukyky sekä luomalla suotuisa ilmapiiri ihmisten taloudelliselle vaikutusmahdollisuuksille yhteisillä ponnisteluilla kestävä. Sen tarkoituksena on välttää monopolistisia käytäntöjä, oligopoleja, taloudellista korruptiota KKN: n vivahteilla tai rasismia, joilla on kielteisiä vaikutuksia tehokkuuteen, reiluun kilpailuun ja oikeudenmukaisuuteen; ja välttää käyttäytymistä, jolla perustellaan mikä tahansa tapa saada voittoa.
Lue myös: Ihmisten ymmärtäminen yksilöinä ja sosiaalisina olentoina
Oikeudenmukainen lainvalvontaetiikka
Lainvalvonnan ja oikeuden etiikan on tarkoitus lisätä tietoisuutta siitä, että sosiaalinen järjestys, rauhallisuus, ja yhdessäolon säännöllisyys voidaan toteuttaa vain noudattamalla lakia ja kaikkia sovellettavia määräyksiä on. Koko oikeusvaltio, joka takaa oikeusvaltion noudattamisen, on yhteiskunnassa elävän ja kehittyvän oikeudenmukaisuuden toteutumisen mukainen.
Tieteellinen etiikka ja elämänkuri
Tieteellinen etiikka toteutuu ylläpitämällä tieteen ja tekniikan arvoja voidakseen ajatella rationaalisesti, kriittisesti, loogisesti ja objektiivisesti. Tämä etiikka näkyy henkilökohtaisesti tai kollektiivisesti lukemisen, opiskelun, tutkimuksen, kirjoittamisen, keskustelun ja luovasti luomalla uusia teoksia sekä luomalla yhdessä suotuisat olosuhteet tieteen ja tekniikan kehitykselle tekniikkaa.
Liberalismin, kommunismin ja Pancasilan ideologioiden vertailu
Liberalismi
Liberalismi syntyi reaktiona Filmerin filosofiaan, joka sanoo, että jokainen voima on absoluuttinen monarkia eikä kukaan synny vapaaksi. Liberalismin piirteet ovat 1) yleensä tukevat muutosta 2) uskovat inhimilliseen järkeen 3) Hallituksen käyttäminen ihmisten olosuhteiden parantamiseen 4) Yksilön vapauden tukeminen 5) Ambivalenttinen suhtautuminen ihmisluonto.
Liberalismin ideologian heikkoudet: sokea todellisuuteen. Liberalismin asiat sisältyvät vuoden 1945 perustuslain artikloihin, mutta Pancasila hylkää liberalismin absoluuttisena ja determinisminä ideologiana.
Kansakuntamme ei tunnu nyt tuntevan itseään, jotta ulkopuolinen kulttuuri tai arvot, sopivatko tai eivät, imeytyvät ympäriinsä. Ulkopuolelta tulevia arvoja pidetään välittömästi hyvinä, kun taas kansan aatteellisia arvoja, jotka ovat pitkään upotettu ihmisten sydämeen, pidetään vanhentuneina. Katsokaa vain maassa kehittyvää demokraattista järjestelmää, joka johtaa liberalismin käsitteeseen. Itse asiassa Indonesian osavaltio, kuten korostettiin Bung Karnon puheessa yleiskokouksen edessä, Yhdistyneet Kansakunnat - noudattaa Pancasilan demokratiaa, joka perustuu keskinäiseen yhteistyöhön, sukulaisuuteen ja neuvotteluihin ja yksimielisyyttä.
Lue myös: Pancasilan ymmärtäminen asiantuntijoiden mukaan
Tällä hetkellä kehittyvä poliittinen järjestelmä on hyvin ihastunut liberalismiin ja on pääsemässä siitä irti Pancasilaan perustuvan poliittisen järjestelmän, jonka kansan ja kansan tulisi rakentaa ja toteuttaa Indonesia. On selvää, miten demokratia määritellään rajoittamattomaksi vapaudeksi. Ihmisoikeuksien (HAM) tulkitaan virheellisesti siten, että niiden sallitaan tehdä mitä haluavat, eikä välitä siitä, vahingoittaako se vai häiritseekö muiden oikeuksia.
Ulkopuolinen kulttuuri, erityisesti liberalismi, on muuttanut Indonesian kansan ja kansan näkökulmaa ja identiteettiä. Arvojen muutos ja liberaali elämäntapa ovat pakottaneet Indonesian kansan ja ihmiset elämään epävarmuudessa. Tämän seurauksena, kuten tänään nähdään, kansallinen poliittinen tähdistö on täysin epäselvä. Poliittinen eliitti näyttää ajattelevan vain itsensä ja ryhmiensä etuja.
Tällaisissa olosuhteissa - jälleen kerran - Pancasilan roolilla elämäntapana ja valtion perustana on tärkeä rooli. Pancasila arvioi, mitkä arvot voidaan absorboida mukautumaan itse Pancasilan arvoihin. Tällä tavoin kehittyvät uudet arvot pysyvät kansakuntamme persoonallisuuden yläpuolella. Syynä on, että jokainen kansakunta maailmassa todella tarvitsee elämänkatsomuksen voidakseen pysyä lujana ja tuntea selkeästi saavutettavan suunnan ja tavoitteet. Elämän kannalta kansakunnalla on ohjeet kaikkien kohtaamiensa ongelmien tarkasteluun ja ratkaisujen löytämiseen näihin ongelmiin.
Indonesian kansan ja ihmisten tulisi olla hyvin kiitollisia siitä, että perustajat ovat selkeästi muotoilleet Indonesian kansalle ja kansalle elämäntavan, joka tunnetaan nimellä Pancasila. Tuo Pancasila on muotoiltu kaikkien indonesialaisten ihmisten sieluksi, Indonesian kansan persoonallisuudeksi, Indonesian kansan elämänkatsomukseksi ja Indonesian valtion perustaksi. Se on myös Indonesian kansan elämän tavoite.
Presidentti Soekarno korosti Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen edessä 30. syyskuuta 1960, että Pancasilan ideologia ei perustunut länsimaisen liberalismin ja itäisen sosialismin piiriin. Se ei ole myöskään heidän avioliitonsa tulos. Pancasilan ideologia on kuitenkin syntynyt ja kaivettu itse Indonesian sisältä. Lyhyesti sanottuna Pancasilalla on ydin uskoon yhteen Korkeimpaan Jumalaan (ensimmäinen periaate), nationalismiin (toinen periaate), internacionalismiin (kolmas periaate), demokratiaan (neljäs periaate) ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (viides periaate).
Lue myös: Erilaisia näkökulmia tarkasteltaessa Indonesian demokratiaa
Maailman kansakuntien yhteenkuuluvuuden elämässä, globalisaation aikakaudella, on kiinnitettävä huomiota ensinnäkin kansallisen identiteetin vahvistamiseen. Ihmiskunnan filosofiaan perustuvien periaatteiden kehittäminen muun muassa Pancasilan arvoissa:
- Rauha - ei sota.
- Demokratia - ei sortoa.
- Vuoropuhelu - ei vastakkainasettelu.
- Yhteistyö - ei riistoa.
- Oikeus - ei kaksinaismoraalia.
Itse asiassa Pancasila ei ole vain Indonesian valtion kansallinen säätiö, vaan se on yleisesti sovellettavissa kaikkiin kansainvälisiin yhteisöihin. Viisi Pancasilan määräystä ovat antaneet suunnan jokaiselle maailman kansojen matkalle, jolla on yleisesti sovellettavat arvot. Rodusta, väreistä tai uskonnosta riippumatta jokainen maa maailman kansalaisena voi panna Pancasilan täytäntöön helposti. Jos näin on, niin maailman ihanteet turvallisuuden, rauhan ja vaurauden saavuttamiseksi eivät ole enää välttämättömyys, vaan todellisuus.
Miksi? Koska Pancasilan ihanteet ovat maailman yhteisön toiveiden ja ihanteiden mukaisia. Eikö maailman kaoottinen tila ole nykyään Pancasilan ulkopuolella olevien ideologioiden aiheuttama? Eikö kommunismi ole tosiasiassa epäonnistunut rauhan ja vaurauden tarjoamisessa Neuvostoliiton kansalaisille? Eikö liberalismi saa paljon vastustusta kehitysmailta?
Globalisaation aikakausi olisi erittäin hyvä vauhti uuden maailmankäynnin rakentamiseksi, joka on vapaa sodan ja väkivallan melusta. Tämä hetki on erittäin arvokas hetki kaikille maailman kansalaisille poistaa sovinismi ja kohdistaa katseensa Pancasilaan. Että Pancasilan jalot arvot, jotka 'pidetään itsestäänselvyytenä', voivat luoda maailman olosuhteet turvalliselle, rauhalliselle ja vauraalle ilmapiirille.
Lue myös: Määritelmä liberaali demokratia
Pancasilan arvojen mukaan maailma on turvallinen, koska kaikki maailman maat kunnioittavat ja kunnioittavat kaikkien muiden maiden suvereniteettia. Maailmanrauha syntyy, koska Pancasila vastustaa voimakkaasti sotaa ja jokaista väkivaltaa maasta toiseen. Ja maailman hyvinvointi voidaan saavuttaa Pancasilan arvojen mukaan, koska kaikkien maailman maiden tasa-arvo on erittäin tärkeä avoimet mahdollisuudet maiden väliseen yhteistyöhön vilpittömässä ilmapiirissä, ei keskinäisen epäilyn asennossa eikä molemminpuolisesti vihamielinen.
Siten yllä olevan artikkelin selitys noin Pancasilan arvojärjestelmä - määritelmä, toteutus ja esimerkkejä Toivottavasti siitä voi olla hyötyä uskollisille lukijoille Koulutuksen lehtori. Co Henkilötunnus