APBD: Määritelmä, toiminnot, tavoitteet, lähteet ja esimerkit

Lähde-budjetti-tulot-ja-menot

Nopea lukulistanäytä
1.APBD: n ymmärtäminen
2.APBD: n tehtävä (alueellinen tulo- ja menobudjetti)
3.APBD: n (alueellinen tulo- ja menobudjetti) tarkoitus
4.Aluerahoituksen ja APBD: n oikeusperusta
5.Alueellisen tulo- ja menobudjetin lähteet
6.Kuinka valmistaa APBD
7.Budjettiesimerkki
7.1.Jaa tämä:
7.2.Aiheeseen liittyvät julkaisut:

APBD: n ymmärtäminen

APBD on aluehallituksen vuotuinen rahoitussuunnitelma, josta alueellinen hallitus ja alueellinen edustajainhuone keskustelevat ja hyväksyvät yhdessä ja josta määrätään alueasetuksessa. APBD valmistellaan hallituksen hallinnon ja alueellisen rahoituskyvyn tarpeiden mukaisesti.

APBD (Regional Revenue and Expenditure Budget) on arvio alueellisista tuloista ja menoista tietyn ajan kuluessa tulevaisuudessa, joka järjestetään järjestelmällisesti menettelyjen ja lomakkeiden kanssa varma.


Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Valtion tulo- ja menobudjetin määrittely valtion talousarvion oikeusperustan mukaisesti


APBD: n tehtävä (alueellinen tulo- ja menobudjetti)

instagram viewer
  1. Valtuutustoiminto.
    APBD toimii paikallishallinnon perustana tulojen ja menojen toteuttamisessa yhden vuoden ajan.

  2. Suunnittelutoiminto paikallishallinto voi APBD: n kautta:
    a) muotoilla poliittiset tavoitteet ja tavoitteet sopiviksi
    vakiintunut visio ja tehtävä;
    b) erilaisten ohjelmien ja toimintojen suunnittelu saavutettavaksi
    organisaation tavoitteet ja vaihtoehtoisten lähteiden suunnittelu
    rahoitus;
    c) varojen jakaminen erilaisille ohjelmille ja toimille, jotka
    on koottu;
    d) määrittää strategian suorituskykyindikaattorit ja saavutustaso.


  3. Valvontatoiminto, APBD: n avulla se voidaan välttää
    talousarvion kohdentaminen ylikulutukseen, aliedustamiseen ja kohdentamiseen väärin muille aloille, jotka eivät ole prioriteetteja.


  4. Kohdistustoiminto
    • Työkaluna kullekin kehityssektorille tarvittavan allokoinnin määrittämiseen
    • Välineenä kehitystavoitteiden ja painopisteiden saavuttamiseksi, jotka hallitus sitten toteuttaa


  5. Vakautustoiminto
    • Opas valtion tulojen ja menojen säännöllisyyteen
    • Välineenä maan taloudellisen vakauden ylläpitämiseksi
    • Välineenä korkean inflaation ja deflaation estämiseksi


  6. Sääntelytoiminto
    • Välineenä talouskasvun edistämiseksi
    • Lisätä talouskasvua


  7. Jakelutoiminto
    • Kaikki valtion tulot jaetaan suunnitelluille menoasemille
    • Välineenä menojen tasaiseen jakautumiseen, jotta ne eivät keskittyisi vain yhteen sektoriin


Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Tulojen määrittäminen (tulojen määrittäminen) sekä selitykset


APBD: n (alueellinen tulo- ja menobudjetti) tarkoitus

Pohjimmiltaan APBD: n valmistelun tarkoitus on sama kuin APBN: n valmistamisen tarkoitus. APBD on laadittu ohjeeksi alueiden valtionhallinnon tuloille ja menoille alueellisen autonomian toteuttamiseksi ja yhteisön vaurauden lisäämiseksi. APBD: n avulla tuhlausta, petoksia ja virheitä voidaan välttää.


APBD: n muihin tavoitteisiin kuuluvat:

  • Autetaan hallitusta tässä tapauksessa paikallishallinnossa saavuttamaan finanssipoliittiset tavoitteensa
  • Paranna kunkin osaston sääntelyä tai koordinointia paikallishallinnon ympäristössä.
  • Auttaa tuottamaan ja luomaan tehokkuutta ja tasapuolisuutta julkisten ja julkisten hyödykkeiden ja palvelujen tarjoamisessa.
  • Menoprioriteettien tai paikallishallinnon menojen prioriteettien luominen.
  • Esittää ja lisätä paikallishallinnon avoimuutta laajemmalle yhteisölle ja paikallishallinnot voivat olla vastuussa kansanedustajaneuvostolle (DPRD)

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Tulojen määritelmä - käsitteet, tyypit, lähteet, ominaisuudet, mittaukset, kriteerit, asiantuntijat


Aluerahoituksen ja APBD: n oikeusperusta

Oikeusperusta alueellisen rahoituksen hallinnoinnille ja APBD: n tekemiselle on seuraava:

  1. UU nro 32, 2003 aluehallituksesta.
  2. UU nro 33 ja 2003 keskushallinnon ja aluehallinnon välisestä rahoitusasemasta.
  3. PP-nro 105, annettu 2000, alueellisesta varainhoidosta ja vastuullisuudesta.
  4. Sisäministeriön asetus nro 29, 2002, ohjeet hallinnoinnista, alueellisesta taloudellisesta vastuuvelvollisuudesta ja valvonnasta, aluebudjettien valmistelusta ja laskemisesta.

Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Kansallisen tulokonseptin määritelmä ja historialliset tiedot


Alueellisen tulo- ja menobudjetin lähteet

1. Käyttäjämaksut (palautus)
Lisätulojen lähteenä pidettävänä sen päätarkoituksena on lisätä tehokkuutta tarjoamalla tietoa kysynnästä huolehtiminen siitä, että julkisten palvelujen tarjoajien tarjoamat tiedot ovat vähintään yhtä suuret kuin Julkinen. Maksut voidaan jakaa kolmeen tyyppiin:


  • Tietyt lisenssimaksut (palvelumaksut)
    Se on sama kuin lupien (liike-, avioliitto- ja moottoriajoneuvot) sekä erilaisten maksujen, joita paikallishallinto käyttää julkisten / julkisten palvelujen parantamiseen, valvonta. Tarpeiden tai maksujen asettaminen yhteisölle jostakin lain edellyttämästä ei ole aina järkevää.


  • Korvaus julkisista palveluista (julkiset hinnat)
    Edustaa paikallishallinnon tuloja yksityisten tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Kaikista palveluista, joita on olemassa tai tarjotaan yksityisesti määriteltävillä alueilla julkisten etujen kustannuksista, jotta viihde- / virkistyspalvelujen hinta voidaan tarjota. Maksun on oltava olemassa, jota säännellään yksityisen kilpailun tasolla ilman veroja ja tukia missä se on tehokkain tapa saavuttaa yleisen politiikan tavoitteet, ja olisi parempi, jos tukivero laskettaisiin tällä tavalla erillinen.


  • Yrityspalvelumaksut (erityisetuusmaksut)
    Teoriassa tämä on tapa hyötyä vastakkaisten verojen, kuten maaveron tai polttoaine- ja rakennusveron, maksamisesta.


2. Kiinteistöverot (maa- ja rakennusverot)
Kiinteistöverolla (PBB) on tärkeä rooli paikallishallinnon taloudessa useimmissa maissa, joissa se on kehittyy, pystyy hoitamaan taloutta, mutta veroihin liittyvät omistusoikeudet ominaisuudet. Jos paikallishallinnolla odotetaan olevan merkittävä rooli palvelusektorin rahoituksessa (esim.: terveys, koulutus), koska hallitus tarvitsee pääsyn muihin tulolähteisiin joustava.


3. Valmisteverot
Valmisteveroilla on huomattavat mahdollisuudet paikallisiin tulolähteisiin, etenkin hallinnossa. Erityisesti ajoneuvoverokannasta. veroa voidaan selvästi tutkia täydellisemmin kuin joissakin maissa tavallisesti, nimittäin hallinnollisesta näkökulmasta polttoaineveron ja autoveron muodossa. Polttoaineverot liittyvät myös tienkäyttöön ja ulkoisiin vaikutuksiin, kuten pilaantumiseen, onnettomuuksiin ja ruuhkiin.


4. Henkilökohtaiset tuloverot
Joissakin maissa subnationaalisen hallituksen nimellä on erittäin suuri rooli menoissa, ja suurin osa finanssipoliittisesta autonomiasta on Pohjoismaita. Alueellinen tulovero on periaatteessa veroinen, alueelliselta tasolta se on rakennettu samalla veropohjalla kuin kansallinen tulovero, ja valtion hallinto maksaa sen.


Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: "Asukasta kohti lasketun tulon" määritelmä ja (indikaattori - kasvu - ohjaus - vertailu)


Kuinka valmistaa APBD

APBD valmistellaan useissa toimintavaiheissa. Näitä toimintoja ovat seuraavat:

Kuinka valmistaa APBD

Talousarvion valmisteluvaihe lain nro. 25, 2004 koskien kansallista kehittämissuunnittelujärjestelmää, alkaen alueellisen RPJP: n valmisteluprosessista, joka sisältää aluekehityksen vision, tehtävän ja suunnan ja josta määrätään asetuksissa Alue. Kun alueellinen RPJP on perustettu, seuraavana tehtävänä on, että aluehallitus määrittelee aluepäällikön vision, tehtävän ja ohjelman kuvauksen ja kehityksen ottamalla huomioon Alueellinen RPJP ja kansallinen RPJM, jotka sisältävät asioita, jotka koskevat SKPD: n yleisten aluepolitiikkojen, ohjelmien ja toimintojen suuntaa strategiasuunnitelmassa hahmoteltuina viitekehyksessä suuntaa antava.


Alueellisesta RPJM: stä määrätään alueellisessa asetuksessa viimeistään 3 (kolmen) kuukauden kuluttua alueellisen johtajan valan vannomisesta lain nro. 25, 2004, 19 artiklan 3 kohta. Sen jälkeen sitä jatketaan määrittämällä RKPD, joka asetetaan vuosittain RPJMD-viitteen perusteella, Renstra, Renja ja kiinnitä huomiota RKP: hen, kun alueellinen päämääräys on valmistautumisen perusta APBD. Suunnitteluprosessi alueellisesta RPJP: stä, alueellisesta RPJM: stä alueelliseen RKP: hen lain nro. 25. 2005 oli BAPPEDA.


Seuraava prosessi on valtion varainhoitoa koskevan vuoden 2005 asetuksen nro 58 mukainen. Artiklojen 34 ja 35 mukaan aluejohtajat muotoilevat yleisiä politiikkoja APBD ja RKPD: hen perustuvat väliaikaiset budjettikaton prioriteetit ottamalla huomioon vuosittain annettava sisäasiainministerin asetus APBD: n valmistelun ohjeista. Sen jälkeen kun KUA ja PPAS ovat sopineet alueellisen johtajan ja DPRD-johtajan välisestä sopimuksesta, alueellinen päällikkö valmistelee kirjeen RKA-SKPD / PPKD: n valmistelun suuntaviivoista ja lähestymistavasta suunniteltu keskipitkän aikavälin menokehys, joka on seurausta varojen tarpeesta näiden ohjelmien ja toimien toteuttamiseksi seuraavana vuonna, sisältää tulo-, meno- ja jokaiselle ohjelmalle ja toiminnalle toimintokohtaisesti suunnitelluksi vuodeksi, yksityiskohtaisesti tulo-, meno- ja rahoituskohteiden yksityiskohtiin sekä ennakkoennusteisiin vuodelle Seuraava.


RKA-SKPD ja RKA-PPKD PP-numeron perusteella 58 vuoden 2005 58 artiklan 41 kohdassa (1) todetaan, että "RKA-SKPD, jonka SKPD: n päällikkö on valmistellut tarkoitetulla tavalla" 36 artiklan 1 kohdassa, joka on toimitettu PPKD: lle, ja kohdassa (2) '' 1 kohdassa tarkoitettu RKA-SKPD, josta sitten keskustellaan valtion budjettiryhmässä alueella.


Aluehallinnon budjettiryhmä, jäljempänä lyhennettynä TAPD, perustuu PP: hen 58 ja sisäasiainministerin asetus nro 2005 13 Vuonna 2006 alueellisen päällikön päätöksellä muodostettu ryhmä, jota johtaa alueellinen sihteeri, jonka tehtävänä on valmistella ja panevat täytäntöön alueelliset pääpolitiikat valmisteltaessa APBD: tä, jonka jäsenet koostuvat muista virkamiehistä tarpeisiin.


Seuraava prosessi on lakisääteisten määräysten mukainen PPKD, luonnos alueellisiksi säännöiksi ja luonnokset alueellisiksi päämääräyksiksi toimitetaan DPRD: lle ja keskustellaan sitten ja sovitaan molemminpuolisesti, mikä todetaan alueellisen päällikön ja johdon välisessä sopimuspöytäkirjassa DPRD. Kun luonnos APBD: n alueelliseksi asetukseksi on hyväksytty, seuraava prosessi on APBD: n arviointivaihe Hyväksynnän pääjohtaja, arviointimenettelyt ja muut on säännelty vuonna lainsäädännössä.


Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Kaupankäyntiyrityksen kirjanpito: Määritelmä, esimerkit, tyypit, todisteet tapahtumaraporteista ja lehdistä


Budjettiesimerkki

Depokin kaupungin budjettianalyysi 2010--2012.
Seuraavassa on Depok Cityn vuosien 2010--2012 APBD-tiedot, jotka analysoidaan:

Kaupungin budjetti DEPOK DARI VUOSI 2010-2012

Depokin kaupungin budjetti 2010--2012Depokin kaupungin budjettianalyysi 2010-2012-2

Edellä mainitut APBD: n muodostavat osat koostuvat neljästä osasta, nimittäin yhteenveto tuloista, menoista, ylijäämästä / alijäämästä ja rahoituksesta.

  • A. Tulo.
    Tässä osassa tarkastellaan tulojen eri komponenttien muutoksia. Indonesian paikallishallinnoille tärkeimmät tulot tulevat kolmesta lähteestä:
    - Alueellinen alkuperäinen vero (PAD) verojen ja maksujen kautta
    - Siirto tyydyttävältä ja
    - Muut tulot.
    Kun otetaan huomioon, että tasehallintarahastot hallitsevat aluehallinnon keskimääräistä tulolähdettä, joka on noin 80-90%, kuntien tulolähde on riippuvaisessa kunnossa.
  • B. Ostokset.
    Tässä osiossa esitetään kokonaismenojen kehitys 3 (kolmen) vuoden jaksolla. Lisäksi menotyypin muutokset näytetään, jotta voidaan nähdä, onko yksi osa muuttunut suhteessa muihin komponentteihin. Indonesian paikallishallinnoille menojen taloudellinen luokittelu on jaettu 10 (kymmeneen) tyyppiin, nimittäin:
    1. Työntekijäostokset
    2. OstoksetTavarat ja palvelut
    3. Investoinnit
    4. Kukkaostokset
    5. Tukipalvelut
    6. Apurahat
    7. Sosiaaliapuostokset
    8. Tulojen jakamiseen liittyvät kulut rekvisiitalle / läänille / kaupungeille ja kylähallinnoille
    9. Taloudellisen avun menot provinsseille / maakunnille / kaupungeille ja kylähallinnoille
    10. Odottamaton ostos.
  • C. Ylijäämä / alijäämä.
    Tässä osiossa esitetään todelliset tulot, menot ja ylijäämä / alijäämä 3 (kolmen) vuoden jaksolla. Periaatteessa tästä osasta voidaan nähdä "ylijäämä / alijäämä" kansallisesti. Toisin kuin yksityisellä sektorilla, suurten ylijäämien ei kuitenkaan odoteta syntyvän, koska tämä voi tapahtua osoittaa, että kunta ei joissakin tapauksissa tarjoa optimaalisia julkisia palveluita Asia.
  • D. Rahoitus.
    Tämä viesti kuvaa paikallishallinnon rahoitustapahtumia, joiden on tarkoitus poistaa ero tulojen ja menojen välillä Jos tulot ovat pienemmät, alueet ovat alijäämäisiä ja ne katetaan myös rahoitustuloilla muuten.

Komponenttikohtaisen APBD: n analyysi

A. Alueelliset tulot.
Vuosina 2011--2013 PAD: n keskimääräinen määrä oli vain noin 17,5% ja muut tuotot olivat vain 11,8% kokonaistuloista, kun taas tasapainotettu rahasto (Daper) oli 70,7%.

Taulukko alueellisten tulojen tyyppeistäYllä olevasta taulukosta käy ilmi, että vaikka DAPER-ohjelmalla on suurin osuus, suuntaus vähenee vuodesta toiseen. Jos vuonna 2011 arvo nousi 72 prosenttiin, niin seuraavina vuosina se on laskenut 68 prosenttiin vuonna 2013. Päinvastainen ehto tapahtuu PAD: lle, jossa osuuksien arvolla on taipumus kasvaa, 17 prosentista vuonna 2011 20 prosenttiin vuonna 2013. Muiden tulojen osalta osuuden arvolla on taipumus vaihdella enemmän kuin 2011-2013, jolloin alin arvo oli 10% vuonna 2012 ja korkein 12% vuonna 2013.

Tasehallintarahastojen tyypitTaserahasto kasvoi jatkuvasti vuosina 2011--2013. Kolmen (kolmen) vuoden aikana tasehallintarahasto on kasvanut 45%. Tämä on sopusoinnussa yleisten allokointirahastojen 42 prosentin kasvun vuosien 2011–2013 ja erityisten allokointirahastojen 36 prosentin kasvun kanssa.Tasehallintarahastojen prosenttiosuus

B. Alueellinen ostos
Kokonaismenot kasvoivat 83% vuodesta 2011 vuoteen 2013, mikä on todennäköisintä Tämä johtuu alueiden määrän kasvusta sekä loogisista syistä kysynnän kasvulle alueellinen hallitus.

Ostotyyppi

Neljästä päämenomenetelmästä henkilöstömenot, tavara- ja palvelumenot sekä muut menot kasvoivat suhteellisen vakiona, kun taas investoinnit vähenivät noin 3%.

Menojen prosenttiosuus toimintoa kohti

Julkisen palvelun, koulutuksen ja terveydenhuollon menojen prosenttiosuus kasvaa suhteellisen paljon. Samaan aikaan taloudellisten toimintojen, kuten istutusten ja investointien, kohdentaminen on vähentynyt suhteellisen. Julkisen palvelun tehtäviin on varattu vuosittain suurin osuus, joka on 36 prosenttia kokonaismenoista.


C. Ylijäämä / alijäämä.
Kokonaistuloista vähennettynä kustannukset ja rahoitus saadaan ero:

  • a. Vuoden 2011 osalta.
    = 317,164 –(353,300 + 65,386 )
    = – 101,522.
    Miinusluku osoittaa, että vuoden 2011 APBD: llä on alijäämä.
  • b. Vuoden 2012 osalta.
    = 403,041 – ( 443,565 + 40,467 )
    = – 80,991.
    Vuonna 2012 myös alijäämä oli miinus.
  • c. Vuodelle 2013.
    = 442,235 – ( 474,135 + 33,370 )
    = – 65,270.
    Ja eron tulokset vuonna 2013 kokivat myös alijäämän, mutta määrä laski.

D. Rahoitus.
Yli 90% rahoitustuloista tuli edellisen vuoden talousarvion jäljellä olevasta ylityksestä, joka oli 37 rp biljoonaa vuonna 2013, jota seurasi lainojen ja alueellisten joukkovelkakirjojen saaminen 6 prosenttia (Rp 2 biljoonaa). Tärkeimmät rahoitusmenot kohdennettiin pääomasijoituksiin (investointeihin) 44% (3,4 biljoonaa rp) ja pääomiin 41% (3,1 triljoonaa rp).