Pancasilan talousjärjestelmä: määritelmä, ominaisuudet ja edut
Ymmärtäminen Pancasila Economy
Tässä tapauksessa Indonesiassa sovellettava talousjärjestelmä on Pancasilan talousjärjestelmä, joka sisältää talousdemokratian. Tällöin taloudellinen demokraattinen järjestelmä tarkoittaa sitä, että kansanvaltuuksien seurauksena taloudellista toimintaa harjoittavat ihmiset, ihmiset ja hallituksen valvonnassa olevat ihmiset.
Pancasilan talousjärjestelmässä kiinnitetään huomiota myös osuuskuntiin kuin Indonesian talouden pilariin ja kehitetään yhteisön moraalista voimaa.
Taloudellisessa kehityksessä yhteisöllä on aktiivinen rooli, kun taas hallitus on velvollinen antaa ohjeita ja ohjausta sekä luoda terveellinen ilmapiiri hyvinvoinnin parantamiseksi Julkinen.
Lue myös: Ideologiset toiminnot - määritelmä, elementit, ominaisuudet, Pancasila, lajit, esimerkit
Tästä syystä yksi talousdemokratian positiivisista piirteistä on, että jokaisen kansalaisen potentiaalia, aloitteellisuutta ja luovaa voimaa kehitetään rajoissa, jotka eivät vahingoita yleistä etua.
Pancasilan talousjärjestelmän systemin ominaisuudet
Indonesian talousjärjestelmän pääpiirteitä ovat:
Talouden perusteet
Indonesian talouden perusta on vuoden 1945 perustuslain 33 artiklan 1, 2, 3, 4 kohta, joka on seurausta muutoksesta, joka kuuluu seuraavasti:
- Talous on rakennettu yhteiseksi ponnistukseksi, joka perustuu sukulaisuuden periaatteeseen.
- Valtion kannalta tärkeät ja ihmisten toimeentuloon vaikuttavat tuotantoketjut ovat valtion hallinnassa.
- Maa ja vesi sekä niiden sisältämät luonnonvarat ovat valtion hallinnassa ja niitä käytetään ihmisten suurimpaan vaurauteen.
- Kansantalous on organisoitu talousdemokratiaan perustuen yhteenkuuluvuuden, oikeudenmukaisen tehokkuuden, kestävä, ympäristöystävällinen, omavaraisuus ja ylläpitämällä edistymisen ja taloudellisen yhtenäisyyden tasapaino kansallinen.
Taloudellinen demokratia
Talousdemokratia on Indonesian talouselämän perusta sekä ominaisuus Indonesian kansan taloudelliselle toiminnalle. Indonesian talousdemokratia mainitaan vuoden 1945 perustuslain 33 §: n selityksessä MPRS-asetuksessa NO. XXII / MPRS / 1966, jossa taloudellinen demokratia luetellaan sosiaaliseksi ideaaliksi.
Talousdemokratian positiiviset ominaisuudet
Talousdemokratian myönteiset piirteet kehityksen toteuttamisen perustana ovat:
- Talous on rakennettu yhteiseksi ponnistukseksi sukulaisuuden periaatteelle.
- Valtion kannalta tärkeät ja ihmisten toimeentuloon vaikuttavat tuotantoketjut ovat valtion hallinnassa.
- Maa ja vesi sekä niiden sisältämät luonnonvarat ovat valtion hallinnassa ja niitä käytetään ihmisten suurimmaksi hyödyksi.
- Kansantalous on organisoitu talousdemokratiaan perustuen yhteenkuuluvuuden, oikeudenmukaisen tehokkuuden, kestävä, ympäristöystävällinen, omavaraisuus ja ylläpitämällä edistymisen ja kansallisen taloudellisen yhtenäisyyden tasapaino.
- Varallisuuden ja valtion talouden lähteitä käytetään yksimielisyyteen kansanedustuslaitoksista.
Lue myös: Taloudelliset ja poliittiset olosuhteet ennen uudistusta
- Kansalaisilla on vapaus valita ihmisarvoinen työ ja toimeentulo.
- Yksilölliset omistusoikeudet tunnustetaan, eikä niiden käyttö saa olla ristiriidassa yhteisön etujen kanssa.
- Jokaisen kansalaisen potentiaalia, aloitteellisuutta ja luovaa voimaa kehitetään rajoissa, jotka eivät vahingoita yleistä etua.
- Köyhistä ja hylätyistä lapsista huolehtii valtio.
GBRN: stä annetun MPR-asetuksen nro: II / MPR / 1993 mukaan
Indonesian talousdemokratian on sen toteuttamisessa vältettävä seuraavia kielteisiä piirteitä:
- Vapaa taistelu liberalismin järjestelmä
Vapaus, joka voi johtaa ihmisten ja muiden kansojen hyväksikäyttöön. - Etatismijärjestelmä
Tilanne, jossa hallitus on hallitseva ja kehottaa ja sulkee talouden alojen potentiaalin ja luovuuden. - Monopoli
Taloudellisen voiman keskittyminen tiettyyn yhteiskuntaan haitalliseen ryhmään.
Vuoden 1998 uudistuksen jälkeen Indonesiassa on alettu kehittää populistista talousjärjestelmää, jossa ihmiset on edelleen tärkein toimija, mutta sen taloudellinen toiminta perustuu enemmän mekanismeihin markkinoida. Populistisessa talousjärjestelmässä hallituksella on oikeus korjata markkinoiden epätasapainoa ja epätasapainoa. Yksi hallituksen toteuttamista korjaavista toimenpiteistä on vähentää markkinamekanismiin vaikuttavia esteitä.
Pancasilan talousjärjestelmän edut ja haitat Ekonomi
Edellä mainitut Pancasilan talousjärjestelmän piirteet ovat sisällyttäneet itse Pancasilan talousjärjestelmän edut, kuten yleensä minkä tahansa järjestelmän puutteet tässä maailmassa "tässä tapauksessa erityisesti talousjärjestelmä" ei ole mitään täydellisempää kuin sharia-talousjärjestelmä "talousjärjestelmä Islam". Tämä tarkoittaa, että täydellisin talousjärjestelmä, jonka kaikkien maailman maiden tulisi panna täytäntöön, on islamilainen tai sharia-talousjärjestelmä.
Pancasilan talousmoraali
Pancasilan talousmoraali on yhtenäinen toimenpide tai normit, jotka säätelevät Pancasilan talousjärjestelmän talouden toimijoiden ajattelu- ja toimintamalleja. Pancasilan talousjärjestelmässä on vielä taisteltava, sen kanssa on vielä työskenneltävä, sitä on vielä käsiteltävä, kehitettävä ja kasvatettava. Pancasilan talousjärjestelmän viisi ominaisuutta voidaan sisällyttää vuoden 1945 perustuslain 33 artiklaan, jopa koko Pancasilan sielusta, mukaan lukien:
- Pancasilan talousjärjestelmässä osuuskunnat ovat taloustieteen guru. Osuuskunnat ovat yksi konkreettisimmista yhteisyrityksen muodoista. Vuoden 1945 perustuslain 33 artiklassa todetaan, että talous on rakennettu yhteiseksi ponnistukseksi, joka perustuu
- Taloutta ohjaavat taloudelliset, sosiaaliset ärsykkeet, ja vaikka on sanottu, että taloudelliset ongelmat aineellisissa asioissa, mutta se ei tarkoita, että aineistolla ei ole mitään tekemistä moraalin ja sosiaalinen. Jos kiinnitämme huomiota talouden lisäksi myös moraalisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin, niin
- Ihmisten talousjärjestelmä on Pancasilan talousjärjestelmän alijärjestelmä, jonka odotetaan pystyvän vähentämään liberaalin talouselämän liioittelua. tarkoittaa, että talouspolitiikkamme ja toimintamme ovat erilaisia, verrattuna siihen, että jos vain taloudellista stimulaatiota pyritään.
- Sillä on jotain tekemistä ensimmäisen periaatteen kanssa, joka koskee uskoa yhteen Korkeimpaan Jumalaan, joka on koko yhteisön vahva tahto kohti sosiaalisen tasa-arvon tilaa, tasa-arvoa. Kapitalistisessa talousyhteiskunnassa on halu, että sillä on merkitystä " Minä olet köyhä, mene helvettiin”, Mutta Pancasila Economyissa ei pitäisi olla tällaista tunnetta. Sosiaalisen yhteisvastuun tunne herättää toimijat heidän toimintaansa. Presidentti Suharto on toistuvasti korostanut tätä. Sosiaalisen solidaarisuuden on oltava Pancasila-yhteiskunnan sielu.
- Sillä on jotain tekemistä Indonesian yhtenäisyyden määräysten kanssa. Talouspolitiikan painopiste on vahvan kansantalouden luominen, mikä tarkoittaa, että nationalismi elävöittää jokaista politiikkaa
- Pancasilan talousjärjestelmässä on oltava selkeä ja vakaa tasapaino keskitetyn (kansallisen) suunnittelun ja hajauttamisen painottamisen välillä toiminnan toteuttamisessa.
Pancasilan talous ja sen taustalla oleva moraali ovat peräisin Indonesian kansan sielusta, joka on kokenut katkeruutta siitä, että muut kansat ovat asuttaneet sen kolme ja puoli vuosisataa. Pancasilan ideologia on ideologia, joka hylkää ulkomaiset ideologiat, jotka ovat tuoneet kurjuutta, köyhyyttä ja jälkeenjääneisyyttä Indonesian kansakunnalle. Talousalalla Pancasilan ideologia synnytti Pancasilan talousjärjestelmän, jonka ominaispiirteet ovat sukulaisuus ja kansallinen keskinäinen yhteistyö.
Pancasilan talousjärjestelmän perusteet
Pancasila on Indonesian kansan persoonallisuuden piirre, joka pystyy yhdistämään jumaluuden, inhimillisyyden, yhtenäisyyden, demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. Tämän perusteella Indonesian kansakunnan, jolla on Pancasilan ideologia, talouselämän on hengitettävä uskontoa.
Jos tunnustetaan useiden suurten uskontojen olemassaolo ja oikeus elämään (vuoden 1945 perustuslain 29 artiklan 2 kohta), arvot kehitetty useista uskonnoista, mukaan lukien Indonesian kansan alkuperäiskansojen arvot, jotka tulevat eri lähteistä heimot. Koska suurin osa Indonesian kansakunnasta omaksuu islamin uskonnon, näyttää siltä, että sillä on myös suurin rooli sen arvosääntöjen vaikuttamisessa. Esimerkiksi vuoden 1945 perustuslain 33 artiklan 1 kohdassa todetaan, että talous
järjestetään yhteisenä ponnistuksena, joka perustuu sukulaisuuden periaatteeseen. Tämä näyttää olevan sopusoinnussa Pyhän Koraanin jakeiden kanssa:
- Oi ihmiset! Pelkää Herraasi, joka loi sinut yhdestä itsestä (Aadam) ja Allah loi hänen kumppaninsa (Eeva) itsestään ja molemmista Allah synnytti miehen ja naisen, joka Paljon. Pelkää Allahia, jonka nimessä kysyt toisiltasi, ja pidä yllä perhesuhteita. Totisesti, Allah aina suojaa ja 6
- Totisesti, uskovat ovat veljiä, joten tehkää rauha kahden veljesi välillä ja pelkää Allahia, jotta saat rauhan. 7
Näistä jakeista on selvää, että islamin mukaan kansa on suku joiden on työskenneltävä aina yhdessä talouselämässä, eikä heidän saa kilpailla, mikä voi johtaa keskinäiseen kuolemaan. Joten voidaan päätellä, että islam on vaikuttanut voimakkaasti Pancasilan talouteen.
Pancasilan taloudellinen perustuslaillinen säätiö
Vuoden 1945 perustuslain 33 artikla säätelee periaatteessa talousjärjestelmää, eikä siinä hahmotella suoraan poliittista taloutta. Hallituksen on valmistauduttava poliittiseen talouteen realistisella tavalla tietyn ajan vallitsevien taloudellisten olosuhteiden perusteella. Esimerkiksi hallituksen toteuttama poliittinen talous talouden ohjatun talouden aikana (1959-1966) Indonesian kansan päättäväisesti takaisin vuoden 1945 perustuslakiin (presidentin asetus 5. heinäkuuta 1959), jossa hallitus on myös päättänyt "panna Pancasilan ja vuoden 1945 perustuslain täytäntöön puhtaassa ja seurauksena ".
Indonesian talousjärjestelmä, jonka on oltava Pancasilan talousjärjestelmä tai osuuskunnan taloudellinen järjestelmä, on kuvattu 2 artiklan selityksessä, ja se on selvästi mainittu vuoden 1945 perustuslain 33 artiklassa. Tämän artikkelin tulisi aina animoida päättäjät muotoillessaan talouspolitiikkaa, joko lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
Indonesian taloushistorian matka
Jokainen kansakunta maailmassa haluaa saavuttaa edistystä, ei vain edistystä itsensä edistyksen vuoksi, vaan myös edistystä, joka tarkoittaa kyvyn kasvamista kasvaa vastaamaan yhä erilaisempia tarpeita, ja edistyminen tarkoittaa parempaa, vauraampaa ja enemmän onnellinen.
Tällaista edistystä ei saavuteta siirtomaa-alueella, jonka väestöä ja kaikkia luonnonvaroja hyödyntävät muut kansat sekä fyysisesti-sotilaallisesti, poliittisesti että taloudellisesti. Joten Indonesian kansakunta, joka oli asuttu 3,5 vuosisadan ajan, kamppailee jatkuvasti taistellakseen siirtomaa-valtaa vastaan. Vain itsenäisyyden kautta on toivoa itsesääntelystä, kaikkien kansalaisten elämänlaadun ja toiveiden parantamisesta.
Sen jälkeen kun Indonesian kansakunta saavutti itsenäisyyden vuonna 1945, avattiin mahdollisuuksia saavuttaa kansallisen kehityksen ideaalit, nimittäin:
- Edistää yleistä hyvinvointia
- Kansan elämän älykkyyden edistäminen ja
- Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen kaikille
Kehitystrilogiassa sanotaan, että kaikki kolme ovat yhtä tärkeitä ja liittyvät toisiinsa. Vain järjestystä voidaan muuttaa olosuhteiden ja tarpeiden kehityksen mukaan
tietty aika. Esimerkiksi Pelita I: n (1969-1974) aloittaessa kehitystrilogia8 ymmärretään ensisijaiseksi vakaus, mikä on ehdottoman välttämätöntä talouskasvu pitkä. Vasta näiden kahden toteutumisen jälkeen voitiin ajatella tasaaminen kehitys ja tulokset.
Siten guru Pendidikan.co.id: n artikkeli Pancasilan talousjärjestelmästä: määritelmä, ominaisuudet, vahvuudet, Heikkoudet, moraali, ajatukset, perustuslaillinen, historia, toivon tämän artikkelin olevan hyödyllinen sinulle kaikki.