Hollannin sotilaallinen aggressio 1: tausta, polku, vaikutus
"Operatie Product" (Indonesian: Product Operation) tai joka tunnetaan Indonesiassa nimellä Alankomaiden sotilaallinen aggressio I Alankomaiden sotilasoperaatiot Javassa ja Sumatrassa Indonesian tasavaltaa vastaan toteutettiin 21. heinäkuuta 1947 - 5. elokuuta 1947. Tuotekäyttö on termi, jonka kenraalikuvernööri Johannes van Mook keksi ja vahvisti, että Linggarjati-sopimuksen 25. maaliskuuta 1947 tulokset eivät enää olleet voimassa.
Tämä sotilasoperaatio oli osa poliisin toimintaa, jonka hollantilaiset olivat asettaneet puolustamaan hollantilaista tulkintaa Linggarjati-neuvotteluista. Indonesian tasavallan näkökulmasta tämän operaation katsotaan rikkovan Linggarjati-neuvottelujen tuloksia.
Hollannin sotilaallisen aggression historia 1
Hollannin armeijan hyökkäyksen 1 suunnitteli Van Mook, hän suunnitteli nukketiloja ja halusi palauttaa Alankomaiden hallinnan Indonesiassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hollantilaiset rikkovat ennalta sovittuja linggarjati-neuvotteluja ja repivät jopa sopimuksen paperin. Sitten 21. heinäkuuta 1947 hollantilaiset aloittivat ensimmäisen sotatoimensa, jonka pääkohteet olivat suuret kaupungit Javan ja Sumatran saarilla.
Lue myös: Linggarjati-sopimus
TNI-joukot, jotka eivät koskaan odottaneet Alankomaiden sotilaallista hyökkäystä, eivät olleet valmiita estämään äkillistä hyökkäystä. Hyökkäys johti hajaantuneisiin TNI-joukkoihin. Tällöin TNI-joukot yrittivät luoda koordinointia yksiköiden välillä ja rakentaa uusia puolustusalueita.
TNI-joukot aloittivat sissitaktiikan käsittelemään hollantilaisia joukkoja. Sisutaktiikalla hollantilaisten joukkojen tilaa rajoitettiin onnistuneesti. Hollantilaisten joukkojen liike oli vain suurissa kaupungeissa ja teillä, kun taas kaupungin ulkopuolella valta oli TNI-joukkojen käsissä.
Hollannin sotilaallinen aggressio 1 osoittautui aiheuttaneen kansainvälisen yhteisön suuren reaktion, hallitus 30. heinäkuuta 1947 Intia ja Australia esittivät virallisen pyynnön, että Indonesian kysymys sisällytetään välittömästi YK: n turvallisuusneuvoston asialistalle.
1. elokuuta 1947 Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi molempien osapuolten irtisanomisen, mikä tuli voimaan 4. elokuuta 1947. Tulitaukosopimuksen täytäntöönpanon valvomiseksi perustettiin konsulaarikomissio, jonka jäsenet ovat Indonesiassa oleva pääkonsuli.
Hollannin sotilaallinen aggressio 1
Hollantilaiset tulkitsivat Linggar Jati -sopimuksen sisältöä kuningatar Wihelminan 7. joulukuuta 1942 pitämän puheen pohjalta, joka toivoi kansakuntaa Indonesiasta tulee Kansainyhteisön jäsen ja se organisoidaan federaatioksi, sitten Alankomaat hoitaa kansakunnan ulkosuhteita Indonesia. 15. heinäkuuta 1947 van Mook Alankomaiden kenraalikuvernöörinä Indonesiassa esitti ultimaatumin Indonesian kansalle vetäytyä joukkonsa takaisin rajalinjalta jopa 10 km, minkä tietysti kaikki Indonesian kansan johtajat tietysti hylkäsivät aiemmin että.
Hollannilla oli tavoite käynnistettäessä sotilaallista hyökkäystä Indonesian kansaa vastaan, jonka oli saada täydellinen hallinta Indonesian kansan suhteen täynnä Indonesian alueita, joilla on potentiaalia luonnon vauraudelle, plantaasituotteita mausteina ja myös öljy. Perustellakseen toimintaansa kansainvälisen yhteisön silmissä Alankomaat myönsi, että sotilaallinen hyökkäys oli vain poliittista toimintaa ja oli kotimainen asia.
Seuraavat ovat hollantilaisten tärkeimmät kohteet käynnistää sotilaallinen hyökkäys Indonesian kansaa vastaan:
- Sotilaallinen: Hollantilaiset käyttivät sotilaallista aggressiota tuhotakseen TNI: n kansakunnan puolustuksen keihäänä, jotta Indonesia olisi heikko ja helppo hallita.
- Poliittinen: Hollantilaisten käynnistämän sotilaallisen hyökkäyksen ja erityisesti strategisten kohtien, kuten maan pääkaupungin, estämisen myötä se poistaa epäsuorasti Indonesian kansan suvereniteetin.
- Taloudellinen: Indonesian alue, joka tunnetaan rikkaista mausteistaan paino | laatu ja on korkea myynti-arvo saa hollantilaiset halua päästää irti katsomasta Indonesian kansaa riippumaton.
Radion välityksellä van Mook piti puheen, jossa todettiin, että Linggarjati-sopimus ei enää sido hollantilaisia. Ja tuolloin Alankomaiden armeijan lukumäärä oli vähintään 100000 täysin aseistettua sotilasta, ja varustettu hienostuneilla taisteluvälineillä, mukaan lukien brittiläisiltä sotilailta hankitut raskaat aseet Australia.
Hollannin sotilaallisen aggression polku 1
A. Moor toteaa kirjassaan, että ensimmäinen Alankomaiden sotilaallinen hyökkäys Indonesian kansaa vastaan käynnistettiin 20. heinäkuuta 1947.
Van Mook, joka on nykyinen kenraalikuvernööri, piti lehdistötilaisuuden 20. heinäkuuta illalla, joka pidettiin hänen palatsissaan ja kertoi toimittajille, milloin Alankomaiden poliisin toiminta tapahtuisi.
Tämä sotilaallinen hyökkäys avattiin sitten useilla alueilla Itä-Jaavalla, nimittäin 21. heinäkuuta illalla. Tässä asiassa Alankomaissa on kolme aluetta, jotka ovat pääkohteita, koska ne koetaan Indonesian strategisiksi alueiksi, nimittäin Itä-Jaava, Keski-Jaava ja Itä-Sumatra.
Itä-Jaavalla hollantilaiset hyökkäsivät viljelmiin ja sokeritehtaisiin, kun taas Keski-Jaavalle hollantilaiset hyökkäsivät ja hallitsi koko pohjoisrannikkoa, kun taas Itä-Sumatrassa hollantilaiset hoitivat istutusaluetta tupakka. Tässä toiminnassa Alankomaat lähetti 2 yksinomaista joukkoa, nimittäin:
- Speciale Troepen Corpsia (KST) johtaa suoraan kapteenina toimiva Westerling.
- Parajoukot I (1e all compagnie), jota johtaa suoraan kapteeni C. Siseelaar.
KST-joukot ovat jatkoa DST-joukkueille, nimittäin joukkueille, jotka suorittivat verilöylyn Etelä-Sulawesissa. Sitten nämä joukot määrättiin palaamaan Hollannin sotilaalliseen aggressioon 1 Javan saarella ja Länsi-Sumatran alueella.
Tässä toiminnassa hollantilaiset onnistuivat valloittamaan Indonesian tasavallan yhtenäisvaltion strategiset alueet, erityisesti ne alueet on mausteiden, kaivostuotteiden ja jopa satama-alueiden tuottaja satamaan.
Hollantilaisten kaaos ei päättynyt siihen. Hollantilaiset ampuivat Dakotan tasavaltaan kuuluvan koneen, jolla oli Punaisen Ristin symboli. Missä tämä lentokone kuljetti lääkkeitä Singaporesta ja oli Malaijan Punaisen Ristin lahjoitus 29. heinäkuuta 1947.
Hyökkäys tuhosi lääketarjonnan Indonesian hävittäjille. Hyökkäyksessä ilmakomentaja Mas Agustinus Adisucipto, joka oli 1. lentojohtaja Adi Sumarmo Wiryokusumo ja lentokomedore Dr. Abdulrahman Saleh kuoli.
Tämä teki Indonesian automaattisesti raivokkaammaksi ja kamppaili suurten toimien toteuttamiseksi vastarintana ja taistelussa tämän itsenäisyyden jälkeisen sodan lopettamiseksi.
YK: n turvallisuusneuvoston osallistuminen
Laillisesti Indonesian kansa valitti Alankomaiden YK: n turvallisuusneuvostolle toteuttamista sotilaallisista hyökkäyksistä sotilaallisen hyökkäyksen takia Alankomaiden käynnistämä rikkonut Linggarjati-sopimusta, joka on sopimus, jota maailma seuraa Kansainvälinen. Hollannin sotilaallisen hyökkäyksen teko sai myös kansainväliseltä yhteisöltä kritiikkiä Englanti reagoi myös siihen, että se ei enää suostunut kaikenlaisiin ongelmanratkaisutoimiin sotilaallinen.
Ensimmäistä kertaa 3. heinäkuuta 1947 kysymys Alankomaiden sotilaallisesta hyökkäyksestä Indonesiaa vastaan sisällytettiin YK: n turvallisuusneuvoston istunnon toimintaan. Tämä johtui Yhdistyneiden Kansakuntien jäseninä olevan Intian ja Australian hallitusten painostuksesta, ja kyseisessä istunnossa tehtiin päätös Päätöslauselma 27. päivätty 1. elokuuta 1947, joka sisälsi molempien osapuolten kehotuksen lopettaa aseelliset konfliktit että. Indonesian tasavallan tosiasiallisesta hallituksesta on ilmoittanut YK: n turvallisuusneuvosto, minkä todistavat: kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien antamat päätöslauselmat, joissa virallisesti käytetään nimeä Indonesia Alankomaiden sijaan indies.
Rauhanneuvosto viittasi Alankomaiden ja Indonesian tasavallan väliseen konfliktiin Indonesian kysymykseksi. Seuraavassa on useita päätöslauselmia, joissa käsitellään Alankomaiden ja Indonesian tasavallan välistä konfliktia.
- Päätöslauselma 27. elokuuta 1947,
- Päätöslauselma 30. ja 31. elokuuta 25, 1947,
- Päätöslauselma 36 1. marraskuuta 1947 sekä
- Päätöslauselma 67 28. tammikuuta 1949.
YK: n turvallisuusneuvoston painostuksen vuoksi hollantilaiset myönsivät lopulta lopettavansa sodan Indonesian kansan kanssa YK: n turvallisuusneuvoston päätöslauselman johdosta. Kun hollantilaiset ja Indonesian tasavallan hallitus hyväksyivät YK: n turvallisuusneuvoston 17. elokuuta 1947 antaman päätöslauselman, he tekivät myös tulitauon. Kun aselepo oli tehty, YK: n turvallisuusneuvosto 25. elokuuta 1947 laati myös a komitea, joka toimii myöhemmin yhteyshenkilönä ja välittäjänä Indonesian ja Indonesian välisissä konflikteissa Alankomaat.
Komitea oli alun perin hyödyllinen vain Indonesian hyvien toimistojen komiteana (komitea Hyvä palvelu Indonesialle) ja useammin kuin ei tunneta nimellä Three Nations Commission (KTN). Tämä johtuu siitä, että sillä on vain kolme jäsentä, mukaan lukien Australia, jonka Indonesian nimitti Richard C. Kirby ja Belgia nimitettiin Alankomaissa, jota edustaa Paul van Zeeland, ja Yhdysvallat nimitettiin puolueettomaksi puolueeksi, jota edustaa tohtori Dr. Frank Graham.
Vaikutus Hollannin sotilaallinen aggressio 1
Seuraavassa kuvataan Alankomaiden sotilaallisen hyökkäyksen 1 myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia Indonesiaan sekä useita vaikutuksia Alankomaihin.
Alankomaiden sotilaallisen aggression 1 vaikutus Indonesiaan
Mitkä olivat Alankomaiden sotilaallisen hyökkäyksen positiiviset seuraukset 1? fyysiset ja taloudelliset tappiot sodan vuoksi toteutuvat positiivisilla arvoilla, jotka voidaan ottaa. Tässä selitys:
- Alankomaiden toiminta "poliisien" varjolla ei kyennyt huijaamaan ulkopuolisia / kansainvälisiä puolueita.
- Indonesian tasavalta on onnistunut saamaan myötätunnon ulkomaiselta tai kansainväliseltä yhteisöltä.
- Useat arabimaat tunnustavat Indonesian itsenäisyyden de jure.
- Ensimmäinen arabimaa, joka tunnusti Indonesian vapauden, oli Egypti.
- Arabimaiden myötätuntoa ei voida erottaa silloisen pääministerin Sutan Syahririn kiireellisestä roolista. Hän lähetti lähettiläät K.H Agus Salimin johdolla. Tämä valtuuskunta lähetettiin Lähi-idän islamilaisiin maihin.
- Egyptin ja muiden arabimaiden tunnustaminen auttoi Indonesiaa vahvistamaan asemaansa kansainvälisissä sopimuksissa. Ryhmä arabimaita, jotka halusivat tunnustaa Indonesian itsenäisyyden vuonna 1947, muun muassa: Egypti 1. kesäkuuta 1947, Libanon 29. kesäkuuta 1947, Syyria 2. heinäkuuta 1947, Irak 16. heinäkuuta 1947, Afganistan 23. syyskuuta 1947, Saudi-Arabia 24. marraskuuta 1947.
Alankomaiden sotilaallisen hyökkäyksen 1 vaikutus Indonesiaan, jolla oli kielteinen tai joka ei ollut aivan suotuisa, oli seuraava:
- 500 000 Indonesian armeijasta yli 150 tuhatta sotilasta kuoli tämän tuotteen toiminnassa.
- Uhrit eivät olleet vain armeijan edustajia, eikä harvoista siviileistä tullut tämän sodan uhreja.
- Hollannin hyökkäys oli hallitseva myös talouden alalla, joka oli pahenemassa, sodan kustannukset kasvoivat.
- Indonesian alue muuttui yhä kapeammaksi sen jälkeen, kun hollantilaiset hallitsivat useita alueita onnistuneesti.
- Indonesian kansallisen armeijan ja muiden taistelijoiden vahvuus on puristumassa.
- Hallitus ja poliittinen vakaus häiriintyivät.
Sotilaallisen aggressio 1: n vaikutus Alankomaihin
Tosiasia on, että ensimmäisen Alankomaiden sotilaallisen hyökkäyksen tapahtumalla oli todellinen vaikutus Alankomaihin. Tuote Hollannille oli onnistunut hallitsemaan tärkeitä alueita Indonesian tasavallassa, kuten Pohjois-Keski-Jaava, Länsi-Jaava ja Java-osat Itään. Lisäksi hollantilaiset onnistuivat myös heikentämään Indonesian sotavoimaa.
Negatiivinen vaikutus oli kansainvälisen kapinan reaktio siihen pisteeseen, että hollantilaisten tuki väheni. YK voitti ongelman ratkaisemiseksi osapuolten välisen ongelman ratkaisun, koska sen uskottiin uhkaavan maailmanrauhaa. Seuraavassa kasvussa koottiin Three-State Commission KTN.
Aggressiotkoja toteuttaneena maana hollantilaiset kokivat tietysti monia kielteisiä seurauksia, ja itse asiassa he saivat myös osinkoja tästä toiminnasta. Toisaalta Indonesian kansalle itselleen tämän ensimmäisen Alankomaiden sotilaallisen hyökkäyksen vaikutuksella oli melko suuri kielteinen vaikutus. Tämäkin on terapeuttinen shokki kansakunnallesi, joka on juuri löytänyt itsenäisyyden.
Siitä keskustelu Hollannin sotilaallinen aggressio 1: historia, tausta, polku, rooli ja vaikutus Toivon, että tämä arvostelu voi lisätä oivalluksiasi ja tietämystänne, kiitos paljon vierailustanne.
Lue myös:
- "Hollannin sotilaallinen aggressio 2" -historia ja (tausta - syy)
- Venäjän vallankumous: tausta, polku, vaikutus ja seuraukset kokonaan
- Amerikan vallankumous: Tausta, vallankumouksen polku, sen vaikutus ja syyt ovat täydelliset
- "Lontoon yleissopimuksen (Lontoon yleissopimuksen) määritelmä ja (vuoden 1814 sisältö)