Pancasila arvojen lähteenä ja kehitysparadigma
Pancasila arvojen lähteenä ja kehitysparadigma on valtionfilosofian / -filosofian ja valtionideologian perusta. Pancasilaa käytetään hallituksen sääntelyn ja valtion hallinnon perustana
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Pancasila valtion säätiönä
Määritelmä
Pancasilaa kutsutaan usein valtionfilosofian / -filosofian ja valtionideologian perustaksi. Pancasilaa käytetään hallituksen sääntelyn ja valtion hallinnon perustana. Käsitys Pancasilasta valtion perustana on vuoden 1945 perustuslain johdanto-osan mukainen, joten Indonesian kansalaisuuden itsenäisyys muotoiltiin Indonesian tasavallan perustuslaki, joka on kansan suvereniteetti: Usko yhteen ja ainoaan Jumalaan, oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta, yhtenäisyys Indonesia, demokratia, jota johtaa viisaus edustuksellisessa keskustelussa ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen kaikille Indonesian kansa. Pancasilaa kutsutaan tässä mielessä usein elämänkatsomukseksi, elämänoppaaksi, elämäntavaksi, elämänoppaaksi ja elämäntavaksi. Tällöin Pancasilaa käytetään oppaana elämään tai käyttäytymiseen jokapäiväisessä elämässä. Toisin sanoen Pancasilaa käytetään oppaana kaikilla elämänaloilla tai yhteisöelämässä kaikilla aloilla. Jokaisen indonesialaisen ihmisen kaiken käyttäytymisen ja toiminnan on oltava innoittamana, ja ne muodostavat kaikki Pancasilan määräykset.
Pancasila on tärkein viite kansallisen lain, valtionhallinnon toiminnan, kansalaisten osallistumisen ja kansalaisten välisen kansakunnan ja valtion elämässä muodostamisen kannalta. Toisin sanoen Pancasilan sisältämien arvojen on animoitava kaikki kansalliset ja valtion toimet.
Pancasilasta on tullut virallinen termi Indonesian tasavallan valtionfilosofian perustana sekä kielen että historiallisen näkökulman suhteen. Nämä hi voidaan nähdä etymologisesti tai terminologisesti seuraavana selityksenä,
Etymologisesti
Sanan alkuperän perusteella Pancasila tulee intialaisesta kielestä, nimittäin sanskritista. Muhammad Yaminin mukaan Pancasilalla on kahdenlaisia merkityksiä, nimittäin Panca, joka tarkoittaa viittä, syila, jossa on (i) tavallinen (lyhyt). tarkoittaa niveltä, jalustaa tai jalustaa, syila (i) pituudella tarkoittaa tärkeitä, hyviä ja hyvän käyttäytymisen sääntöjä kirosanoja. Sanasta sila tulee indonesiaksi susila, mikä tarkoittaa hyvää käyttäytymistä.
Terminologisesti
Indonesian itsenäisyyden valmistelutyön tutkintaviraston (BPUPKI) istunnossa 1. kesäkuuta 1945 sanat Presidentti Soekarno käytti Pancasilaa (viisi perusperiaatetta) mainitakseen valtion viisi perusperiaatetta hän ehdotti. Näitä sanoja kuiskasi hänen ystävänsä, kielitieteilijä, joka istui Soekarnon vieressä, nimittäin Muhammad Yamin.
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Pancasila kehitysparadigmana
Asiantuntijoiden mukaan
Prof. DR. Dr. Notonagoro, S. H. Kirjassaan Pancasila Scientificically Popular (1975) mainitaan, että Pancasilan alkuperää tai syytä on useita valtion filosofiana, nimittäin causa materialis, causa formalis, yhteytenä causa formalis ja causa finalis, causa efektīvi tai alkuperä alkaa.
- Causa Materialis
Causa materialis, joka tarkoittaa materiaalin alkuperää, nimittäin Indonesian kansaa ainesosana, sisältyy tulliin, kulttuuriin ja uskontoihin. - Causa Formalis
Causa formalis, eli muodon tai muodon alkuperä ja causa finalis tai tavoitteen alkuperä, nimittäin Bung Karno ja Bung Hatta valtionmuotona BPUPKI on Pancasilan muodon tai rakenteen ja tarkoituksen alkuperä filosofian perustana Maa - Causa Formalisin ja Causa Finalis -yhteyden kautta
Causa formalis ja causa finalis jatkeena ovat osa causa formalis ja causa finalis on yhdeksän BPUPKI: n jäsentä mukaan lukien Bung Krno ja Bung Hatta, yhteyden alkuperänä muodon alkuperässä ja Pancasilan tarkoituksen alkuperänä filosofian perustana maa. Laatimalla suunnitelman vuoden 1945 perustuslain johdannoksi, jossa on Pancasila ja myös BPUPKI hyväksyy suunnitelman muutoksin. - Tehokas syy tai työn alkuperä
Teoksen vaikuttava syy tai alkuperä on Indonesian itsenäisyyden valmistelukomitea tai PPKI Pancasila valtionfilosofian perustana (ennen PPKI: n perustamista termi oli vielä ehdokas perusfilosofiaan) maa)
Lisäksi selitetään, että kausaalisen materialistisen teorian perusteella sitä voidaan kuvata itse asiassa, nimittäin ehdosta ennen valtion julistamista, muotoilusta tuli henkisyyden tai filosofian perusta R-maa. I. Itsenäisyyden taistelun aikana valmistelevan liiketoiminnan tutkintaryhmän istuntojen alkaessa Indonesian itsenäisyys (BPUPKI) toimittamalla valtion peruskäsitteet lukuina, mukaan lukien: Herra. Moh. Yamin, prof. Soepomo ja Ir. Sukarno 29. toukokuuta, 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 1945.
Causa formalis- ja causa finalis -teorian perusteella sitä voidaan kuvata ehdoksi, joka oli olemassa perustuslain luonnoksen laatimishetkellä. joka oli seurausta 22. kesäkuuta 1945 laaditusta formulaatiosta ja jonka BPUPKI: n jäsenet hyväksyivät myöhemmin oikeudenkäynnin aikana 10. heinäkuuta 1945. kestää.
Tehokkuusteorian täyttämiseksi se voidaan näyttää R.: n itsenäisyyden julistamisen jälkeisissä olosuhteissa. I. BPUPKI-laitoksen toiminta on kääntynyt Indonesian itsenäisyyden valmistelukomitean (PPKI) puoleen seuraavilla tehtävillä: erilaiset, nimittäin valtion perustuksen, perustuslain ja Indonesian tasavallan perustuslain perustamisen asettaminen 1945
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Asiantuntijoiden mukaan Pancasila arvonlähteenä
Analyysi Pancasilasta arvonlähteenä
Määritelmä arvo
Suosittujen tieteellisten sanakirjojen yhteydessä selitetään, että arvot koskevat hyvää, oikeaa, viisasta ja hyödyllistä, sen luonne on abstraktimpi kuin normi. Samaan aikaan Nursal Lut ja Daniel Fernandes sanoivat, että arvot ovat tunteita mistä toivottavia tai ei-toivottuja, jotka vaikuttavat arvojen omaavien ihmisten sosiaaliseen käyttäytymiseen että. Arvo ei ole oikea tai väärä asia, vaan kysymys siitä, haluatko sitä vai ei, pidätkö siitä vai ei. Arvot ovat kokoelma asenteita ja tunteita, jotka aina huomataan ihmisen käyttäytymisen kautta.
Joistakin yllä olevista arvon merkityksistä voidaan ymmärtää, että arvo on mielekkäiden säännösten laatu yksittäisten ihmisten, yhteiskunnan, kansakunnan, valtion elämälle. Nietzsche sanoi, että arvo on ihmisten haluama taso tai aste. Arvot, jotka ovat todellisen inhimillisen tahdon tavoitteita, järjestetään usein tasojen järjestyksen mukaan alkaen alhaalta, nimittäin hedoniset arvot (nautinto), utilitaristiset arvot. (käytettävyys), biologiset arvot (aatelisto), esteettiset itsearvot (kauneus, kauneus), henkilökohtaiset arvot (sosiaaliset, hyvät), ja ylin on uskonnolliset arvot (pyhyys).
Arvoominaisuudet
- Sisäiset arvot (sisäiset arvot)
Se on arvo, josta on tullut alitajuntaan persoonallisuus tai joka kannustaa toimimaan uudelleen ajattelematta. Jos sitä rikotaan, on esimerkiksi häpeän tai syyllisyyden tunteita, joita on syvä ja vaikea unohtaa Uskonnolliset ihmiset kärsivät henkisestä taakasta, jos he rikkovat yhtä lain normeista hänen uskontonsa.
- Hallitseva arvo
Onko arvo, jota pidetään tärkeämpänä kuin muita arvoja. Se näkyy valinnoissa, jotka henkilö tekee, kun hän joutuu kohtaamaan useita vaihtoehtoisia toimia, jotka on tehtävä. Jotkut hallitsevista näkökohdista tai eivät, arvo on seuraava:
- Niiden ihmisten määrä, jotka noudattavat näitä arvoja
- Aika, jonka arvo kelompok-ryhmän jäsenet kokevat
- Suuri ponnistelu arvon säilyttämiseksi.
- Näiden arvojen tuomien ihmisten korkea asema (arvostus)
Eri arvot
Arvot liittyvät läheisesti kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Prof. DR. Notonegoro, arvo on jaettu 3 osaan, nimittäin:
- Aineellinen arvo, nimittäin kaikki, mikä on hyödyllistä ihmiselementille.
- Elinarvo, joka on kaikki, mikä on hyödyllistä ihmisille toiminnan harjoittamiseen
- Hengellinen arvo, joka on kaikki, mikä on hyödyllistä ihmissielulle / hengelliselle.
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Pancasilan ymmärtäminen - historia, merkitys, teksti, tehtävä, maininta, perustila, asiantuntijat
Lailliset Pancasila-kaavat
Pancasilan oikeudellinen ja järjestelmällinen muotoilu sisältyy vuoden 1945 perustuslain johdantoon, jonka PPKI ratifioi 18. elokuuta 1945. Indonesian tasavallan presidentti antoi 13. huhtikuuta 1968 ohjeet nro 12/1968. Ohjeessa todettiin, että Pancasilan järjestys (systemaattinen) ja muotoilu olivat seuraavat:
- Usko yhteen ja ainoaan Jumalaan
- Oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta
- Indonesian yhtenäisyyttä
- Demokratia, jota johtaa viisaus harkintaan / edustukseen
- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille Indonesian kansalaisille
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Pancasila avoimena ideologiana [Tarkoitus, termit, ominaisuudet, mitat, historia]
Pancasila arvonlähteenä
Indonesian kansalle Pancasila on arvonlähde yhteiskunnan, kansakunnan ja valtion elämässä. Tämä tarkoittaa, että koko yhteisön, kansakunnan ja valtion elämänjärjestys käyttää Pancasilaa perustana moraali tai normit ja vertailuarvot hyvistä ja huonoista sekä oikeista ja vääristä asenteista, teoista ja kansakunnan käyttäytymisestä Indonesia. Pancasila-arvot ovat sisäisiä arvoja, joiden totuus voidaan todistaa objektiivisesti ja sisältävät universaaleja totuuksia. Siten Pancasilan katsaus perustuu Jumalaan, ihmisiin, ihmisiin ja on oikeudenmukainen, joten Pancasilan arvot ovat objektiivisia. Pancasilan muotoilivat valtion perustajat, joka sisältää jaloarvoja valtion perustaksi. Esimerkiksi valtionelämän arvoissa on ns. Perusarvoja, instrumentaaliarvoja ja käytännön arvoja.
-
Perusarvo
Periaatteet, jotka hyväksymme enemmän tai vähemmän ehdottomina ehdotuksina. Perusarvot ovat peräisin Indonesian kansakunnan kulttuuri- tai kulttuuriarvoista itse, joka juontaa juurensa kulttuuriin vuoden 1945 perustuslain mukaisesti, joka heijastaa arvojen luonnetta kulttuurinen. -
Instrumentaaliarvo
Perusarvojen yleinen toteutus, yleensä sosiaalisten arvojen tai oikeudellisten normien muodossa, jotka kiteytyvät sitten paikan ja ajan tarpeisiin sopivissa laitoksissa. -
Käytännön arvo
Arvot, jotka todella toteutamme todellisuudessa. Tämä arvo on testimateriaali riippumatta siitä, elävätkö perusarvot ja instrumentaaliarvot todella yhteiskunnassa vai eivät.
Pancasilassa kansallisen elämän arvot riippuvat. Nämä arvot ovat ihanteellisia, aineellisia, positiivisia, loogisia, esteettisiä, sosiaalisia ja uskonnollisia tai uskonnollisia arvoja. Indonesian kansan taistelussa on toinen arvo Indonesian tasavallan itsenäisyyden saavuttamisessa. Pancasilan kehityksen arvot ovat seuraavat:
- Usko yhteen ja ainoaan Jumalaan
• Usko ja pyydä taqwaa Kaikkivaltiaalle Jumalalle
• Jokainen sivistyneen ihmiskunnan perusteella
• Edistetään yhteistyötä ja suvaitsevaisuutta toisten uskovien ja Kaikkivaltiaan Jumalaan uskon kannattajien välillä - Oikeudenmukainen ja sivistynyt ihmiskunta
• Ei erottaa toisistaan ihon väriä
• Keskinäinen kunnioitus muiden kansojen kanssa
• Yhteistyö muiden maiden kanssa.
• Ihmisarvojen puolustaminen - Indonesian yhtenäisyyttä
• Kansan ja valtion etujen ykseyden asettaminen henkilökohtaisten tai ryhmien etujen yläpuolelle
• Varmista kansakunnan ja valtion turvallisuus henkilökohtaisten tai ryhmän etujen yläpuolella
• Ylpeä olla indonesialainen. Edistää kansallisen yhtenäisyyden yhdistystä persatuan - Demokratia, jota johtaa viisaus harkintaan / edustukseen
• Tunnustetaan, että Indonesian ihmisillä on sama asema ja oikeudet
• Toteuta yhteiset päätökset täysin vastuullisesti ja hyvässä uskossa
• Tee päätöksiä, joiden on oltava totuuden ja oikeudenmukaisuuden arvojen mukaisia - Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaikille Indonesian kansalaisille
• Yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden luomiseksi yhteiskunnan, kansakunnan elämässä tai jokapäiväisessä elämässä ja valtion elämässä.
• Vahvistetaan gotong royongin luonnetta ja ilmapiiriä läheisyyden tunteella ja täynnä keskinäistä yhteistyötä.
• Pancasila kehitysparadigmana
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Poliittinen ideologia - määritelmä, lajit, Pancasila, toiminnot, sosialismi, asiantuntijat
Arvot sisältää Pancasila
Pancasilassa on kolme arvoa, nimittäin seuraavat:
- Perusarvot ovat Pancasilan määräyksiä, perusnormeja (vuoden 1945 perustuslain artiklat), jotka ovat abstrakteja ja yleisiä.
- Instrumentaaliarvo on arvo, joka koskee tiettyä ajanjaksoa ja olosuhteita, on luonteeltaan kontekstuaalisempi (sopeutumalla aikaan), sen muoto voi olla politiikkojen tai asetusten, strategioiden, ohjelmien, organisaatioiden, järjestelmä, suunnitelma.
- Käytännön arvo on luonteeltaan dynaaminen, arvojen soveltaminen jokapäiväisessä todellisuudessa sekä valtion instituutioiden tai järjestöjen että kansalaisten keskuudessa.
Pancasilan sisältämät arvot:
- Jumaluusarvot ovat niitä, jotka merkitsevät tunnustusta ja uskoa Kaikkivaltiaan Jumalaan maailmankaikkeuden luojana.
- Inhimilliset arvot tarkoittavat tietoisuutta asenteista tai käyttäytymisestä moraalisten arvojen mukaisesti ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
- Yhtenäisyyden arvot tarkoittavat tietoisuutta yhtenäisyyden edistämisestä Bhinneka Tunggal Ikan hengen kanssa.
- Populistiset arvot tarkoittavat harkinnan ja konsensuksen sekä demokraattisten arvojen kehittämistä.
- Oikeuden arvo on se, mikä merkitsee yhteistä tietoisuutta oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta itsellesi ja muille ihmisille.
Lue myös artikkeleita, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa: Ymmärtäminen uudistus - maatalouden, tavoitteet, olosuhteet, syntyminen, vaikutus, tulokset, Pancasila, 1998
Pancasila kehitysparadigmana
Termi paradigma, joka alun perin kehittyi tieteen filosofiaan liittyvässä tiedemaailmassa. Luku, joka on kehittänyt termin paradigma tiedemaailmassa, on Thomas Khun kirjassa Tieteellisen vallankumouksen rakenne.
Hänen mukaansa, paradigma on yleinen perus- ja teoreettinen oletus (arvon lähde), joten siitä tulee tieteen lait, menetelmät ja sovellukset, jotka määräävät tieteen luonteen, ominaisuudet ja luonteen. Sitten se kehittyy ymmärtämään arvon lähde, perussuuntauskehys, periaatteiden lähde sekä tietyn alan kehityksen, muutoksen ja prosessin suunta ja tarkoitus. Esimerkiksi kehitys-, uudistus- tai koulutusala, mukaan lukien Poleksosbudhankamin ala.
Kansallisessa kehityksessä Pancasila on paradigma, koska sitä halutaan käyttää perustana, viitteet, menetelmät, arvot ja tavoitteet, jotka saavutetaan jokaisessa Indonesian tasavallan kehitysohjelmassa Indonesia.
Kansallisen kehityksen merkitys, luonne ja tavoitteet
Kansallinen kehitys voidaan määritellä sarjaksi kestävän kehityksen pyrkimyksiä ja kattaa yhteisön, kansakunnan ja valtion koko elämän tavoitteiden toteuttamiseksi kansallinen. Kansallisen kehityksen ydin on Indonesian kansan kehitys kokonaisuudessaan ja koko Indonesian yhteiskunnan kehitys. Kansallinen kehitys toteutetaan kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten vuoden 1945 perustuslain IV kappaleessa todetaan, nimittäin…. suojella koko Indonesian kansaa ja koko vuotanutta Indonesian kansaa, edistää yleistä hyvinvointia, kouluttaa kansakunnan elämää ja osallistua toteuttaa itsenäisyyteen, ikuiseen rauhaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuva maailmanjärjestys ja toteuttaa kansakunnan ideaalit perustuslain johdanto-osan II kappaleessa.Kansallinen kehitys, jonka Indonesian kansakunta toteuttaa tänään, määritellään Pancasila. Kehityskausi tarjoaa Pancasilalle suotuisan mahdollisuuden vaikuttaa syvällisesti ja perustavanlaatuisesti Indonesian yhteiskunnan sosio-kulttuuriseen arvojärjestelmään.
Kuten yhteiskuntatieteilijät, filosofit ja hallituksen korkean tason virkamiehet ovat toistuvasti todenneet, kansallinen kehitys merkitsee uudistumista. Kehitys ja uudistuminen aiheuttavat luonnollisesti sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia. Nämä muutokset voivat olla pinnallisia ja perustavanlaatuisia. Pinnalliset muutokset muuttuvat helposti ja nopeasti. Se näkyy esimerkiksi vaatteiden muuttuvassa muodissa, talon tai asunnon arkkitehtonisessa maussa ja heidän keskuudessa rakastettavien nuoremman sukupolven kappaleiden suosiossa. Perusteelliset sosiokulttuuriset muutokset voidaan kokea yhdessä uudistuksessa. Esimerkiksi maatalousyhteiskunnasta tulee teollisuusyhteisö, perinteisestä yhteiskunnasta moderni yhteiskunta, maaseudun elämäjärjestelmästä kaupunkielämän järjestelmä jne. Indonesian yhteiskunnan muutos ulkomaisten asukkaiden siirtomasta itsenäiseksi yhteiskunnaksi valtiossa, jota hallitsee ja hallinnoi valta kansallinen
Kansallinen kehitysvisio ja -tehtävä
Visio Rauhallisen, demokraattisen, oikeudenmukaisen, kilpailukykyisen, edistyneen ja vauraan Indonesian yhteiskunnan toteuttaminen terveellisen, itsenäisen ja itsenäisen Indonesian tasavallan puitteissa. heillä on uskoa ja hurskautta, heillä on jalo luonne, rakastavat kotimaata, ovat tietoisia laista ja ympäristöstä, hallitsevat tieteen ja tekniikan, heillä on korkea työetiikka ja kurinalainen.
Tehtävä Indonesian tulevaisuuden kansan vision toteuttamiseksi asetetut tehtävät ovat seuraavat:
- Pancasilan johdonmukainen käytäntö
- Ihmisten itsemääräämisoikeuden puolustaminen kaikilta osin
- Uskonnollisten opetusten lisääminen jokapäiväisessä elämässä
- Turvallisten, rauhallisten ja järjestettyjen olosuhteiden takaaminen
- Kansallisen oikeusjärjestelmän ruumiillistuma
- Dynaamisen ja luovan sosiokulttuurisen elämän ruumiillistuma
- Yhteisön ja kaikkien kansallisten taloudellisten voimien voimaantuminen
- Alueellisen autonomian toteutuminen
- Ihmisten hyvinvoinnin toteutuminen
- Valtion laitteen suoritusmuoto
- Demokraattisen kansallisen koulutuksen ja järjestelmän toteuttaminen
- Suvereenin ulkopolitiikan toteuttaminen.