Määrän mitat: määritelmä, määritelmä, päämies, johdannaiset
Ulottuvuuden määritelmä
Suuruuden mitat osoittavat, kuinka määrä toimii, koostuu perusmääristä. Perusmäärien mitat ilmaistaan tietyillä kirjaimilla (kirjoitetaan isoilla kirjaimilla) ja annetaan hakasulkeissa, mutta käytännön syistä nämä hakasulkeet jätetään usein pois. Mitat saadaan yksiköistä, jotka on muunnettu perusmäärien yksiköiksi.
Määritelmä
Määrä on mitä tahansa, mikä voidaan mitata tai laskea, ilmaista numeroina ja sisältää yksikköjä. Tämän käsityksen perusteella voidaan tulkita, että jollakin, jonka voidaan sanoa olevan määrä, on oltava kolme ehtoa, nimittäin:
Lue myös: Perus- ja johdannaisyksiköt
- voidaan mitata tai laskea
- voidaan ilmaista numeroilla tai niiden arvo on
- on yksiköitä
Jos edes yksi yllä olevista ehdoista ei täyty, jotain ei voida sanoa olevan määrä. Määrät sen perusteella, miten ne saadaan, voidaan ryhmitellä kahteen tyyppiin, nimittäin:
- Määrä Fysiikka se on mittauksesta saatu määrä. Koska se saadaan mittauksista, mittaustyökalun on oltava. Esimerkki on massa. Massa on fyysinen määrä, koska massa voidaan mitata vaakalla.
- Määrä ei fysiikka nimittäin laskennasta saatu määrä. Tässä tapauksessa mittalaitetta ei tarvita, vaan laskentatyökalu, kuten laskin. Esimerkki ei-fyysisestä suuruudesta on Summa.
Fyysiset määrät jaetaan 2: een
- Päämäärät ovat määriä, jotka määritetään etukäteen fyysikkojen suostumuksen perusteella. Yleisimmät perusmäärät ovat 7 erilaista, nimittäin pituus (m), massa (kg), aika (s), lämpötila (K), sähkövirta (A), valon voimakkuus (cd) ja aineen määrä (mol). Päämäärillä on mm. Suorista mittauksista saatuja erityispiirteitä, niillä on yksi yksikkö (ei useita yksiköitä) ja ne määritetään etukäteen.
- Johdetut määrät ovat määriä, jotka johdetaan perusmääristä. Tätä määrää on monenlaisia, esimerkiksi voima (N) johdetaan massan, pituuden ja ajan perusmääristä. Tilavuus (kuutiometri) saadaan päämäärästä, pituudesta ja muista. Johdetuilla määrillä on muun muassa erityispiirteitä: ne on saatu suorista ja epäsuorista mittauksista, niillä on enemmän kuin yksi yksikkö ja ne johdetaan perusmääristä.
Tässä tapauksessa määrän mitat esitetään symboleilla, esimerkiksi M, L, T, jotka edustavat massa "massa", pituus "pituus" ja aika "aika". Ulottuvuuksia on kahdenlaisia, nimittäin ensisijaiset mitat ja toissijaiset mitat.
- Ensisijaiset mitat sisältävät M "massayksiköille", L "pituusyksiköille" ja T "aikayksiköille".
- Toissijaiset mitat ovat kaikkien johdettujen suuruuksien mitat ilmaistuina ensisijaisina mitoina, esimerkiksi voiman mitat: M L T-2 tai Kiihtyvyyden mitat: L T-2.
Lue myös: Määritelmä päämies
Pää- ja johdannaismäärien mitat
Mekaniikassa pituuden, massan ja ajan perusmäärät ovat toisistaan riippumattomia määriä, jotka voivat siten toimia mitoina. Pituuden mitat ilmaistaan L: nä, massa M: na ja aika T.
Näiden perusmäärien muodostaman yhtälön on oltava mitoiltaan yhdenmukainen, ts. Molempien sivujen molempien mittojen on oltava samat. Määrän mitat ilmaistuna tietyn kirjaimen symbolilla, yleensä merkittynä [].
Mittadimensioanalyysi
Kutakin fysiikan johdettua yksikköä voidaan kuvata tekijöihin, jotka perustuvat massa-, pituus- ja aikamääriin sekä muihin perusmääriin. Yksi ulottuvuuden käsitteen eduista on analysoida tai kuvata yhtälön tosi tai epätosi. Mittasuuntaus- tai ulottuvuusanalyysimenetelmä käyttää seuraavia sääntöjä:
Oikean puolen mitat = Vasemman puolen mitat
Jokaisella termillä on samat mitat. Esimerkkinä mittarilukeman ulottuvuuden analysoimiseksi voidaan nähdä seuraava yhtälö.
Mittarilukema = Nopeus x Aika
s = v. t
Edellä esitetystä voidaan saada useiden johdettujen määrien mitat:
- Mittarilukeman mitat = pituuden mitat = [L]
- Mitan nopeus = [L] [T] -1
- Ajan mitat = [T]
Sitten kaavasta s = v kuljetun matkan mitat. t oikealla puolella:
[Mittarilukema] = [nopeus] x [aika]
[L] = [L] [T] -1 X [T]
[L] = [L]
Yhtälön molemmin puolin olevien suureiden mitat ovat samat, voidaan päätellä, että yhtälön todennäköisyys on oikea, tulee olemaan mutta jos molempien puolien suuruuksien mitat eivät ole samat, tällöin voidaan selvittää määrien mittojen yhtälö väärä.
Lue myös: Asiantuntijoiden mukaan kaukokartoituksen ymmärtäminen
Määrä ja yksikkö
Fysiikan maailmassa mitataan jokainen määrä omassa yksikössään. Vertaamalla tätä määrää standardiin (ymmärtääksesi lauseen merkityksen, kuvittele, että mitat taulukon pituuden ja saat viisi tuumaa pitkä. Tämä tarkoittaa, että verrataan taulukon pituutta mitta-alueen pituuteen ja tietysti alueesi on vakio).
Sillä aikaa yksikkö on nimi / termi, joka annetaan määrän mittaamiseksi, esimerkiksi sekunnit ajan suhteen. Jokaisella fysiikan määrällä on oma yksikkö. Näiden yksiköiden perusteella määrät voidaan ryhmitellä kahteen osaan.
Lainapääoma
|
Päämäärät ovat määriä, joiden yksiköt on määritetty etukäteen (ensin fyysikkojen suostumus). Fysiikassa on seitsemän perusmäärää. Seuraava on taulukko päämäärien nimistä sekä niiden yksiköt ja määritelmät.
Johdannaisten määrä
Johdetut määrät ovat määriä, joiden yksiköt on johdettu muodostavista päämääristä. Johdettuja määriä on monia, tässä on joitain esimerkkejä.
| Ei. | Otoskoko. Johdannainen |
Yksikkö |
| 1 | Alue (A) | m2 |
| 2 | Nopeus (v) | m / s1 |
| 3 | Kiihtyvyys (a) | m / s2 |
| 4 | Tiheys (ρ) | kg / m3 |
| 5 | Tyyli (F) | N |
| 6 | Paine (P) | Pa |
Se tarkoittaa:
- Pinta-ala johdetaan pituudesta, joka on pituus kertaa
- Nopeus saadaan pituuden ja ajan määristä, ts. Pituus / etäisyys jaettuna
- Kiihtyvyys johdetaan pituuden ja ajan määristä, ts. Etäisyys / pituus jaettuna ajalla tehoon
- Tiheys saadaan massan ja pituuden määrästä, ts. Massa jaettuna pituuden (tilavuuden) kuutiolla
- Voima saadaan massan, pituuden ja ajan määristä, nimittäin massa-aikoina (pituus jaettuna ajan neliöön).
- Paine johdetaan massan, pituuden ja ajan määristä, nimittäin massa jaettuna (massa kertaa aika neliössä).
Lue myös; Bhineka Tunggal Ika
Se on artikkeli guru Pendidikan.co.id -sivustolta, joka koskee määrän mittoja: määritelmä, määritelmä, päämies, johdannaiset, analyysi, yksiköt ja esimerkit. Toivon, että tämä artikkeli on hyödyllinen teille kaikille.