Konjunktiot: määritelmä, funktio, tyypit ja esimerkit
Konjunktiot: määritelmä, funktio, tyypit ja esimerkit – Tässä keskustelussa kerromme konjunktioista. Selitys, joka sisältää konjunktioiden merkityksen, konjunktioiden tyypit tai tyypit, konjunktioiden toiminnot ja esimerkkejä konjunktioista, jotka selitetään täydellisesti ja helposti ymmärrettävästi. Saat lisätietoja lukemalla alla olevan arvostelun huolellisesti.
Keskustellaan siitä kokonaan aloittaen ensin merkityksestä.
Konjunktiot tai muissa kielissä konjunktiot ovat sanoja, jotka yhdistävät sanoja, ilmaisuja tai lauseita ja niin edelleen, eivät mihinkään muuhun tarkoitukseen tai tarkoitukseen. (Wikipedia)
Konjunktiot eivät liity esineisiin, konjunktiot eivät selitä sanoja, konjunktiot yhdistävät vain lauseita tai sanoja ja niin edelleen. Sama sana voi olla prepositiossa yhdessä osassa, adverbi toisessa osassa.
Konjunktiot yhdistävät sanoja sanoihin, lauseita lauseisiin, lauseita lauseisiin, lauseita lauseisiin ja kappaleita kappaleisiin (siirtymiä).
Indonesian kielessä konjunktiot on ryhmitelty kahteen muotoon, nimittäin lauseen sisäisiin konjunktioihin ja lauseiden välisiin konjunktioihin. Seuraavassa on selitys jokaisesta lomakkeesta
Lauseen sisäiset konjunktiot
Lauseen sisäiset tai lauseiden väliset konjunktiot ovat sanoja, jotka yhdistävät päälauseen ja alalauseen. Yleensä lauseiden välinen konjunktio sijoitetaan lauseen keskelle. Lauseen sisäisissä konjunktioissa on kahdenlaisia yhdistäviä sanoja, nimittäin:
-
Koordinoivat konjunktiot
Koordinoivat konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, jotka yhdistävät kaksi tai useampia lauseita, joilla on tutkinto. Esimerkkejä ovat: ja, mutta, tai mutta, kun taas, sitten, sitten, while. -
Alisteiset konjunktiot
Alisteiset konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, jotka yhdistävät kaksi tai useampia lauseita, joiden tila ei ole sama. Esimerkkejä ovat: milloin, koska, anna, jälkeen jos, niin, ikään kuin, koska, kuin, jos, jos, ikään kuin. Alisteisten konjunktioiden tyypit on jaettu useisiin tyyppeihin, nimittäin:- Aikasuhteet: Jälkeen, ennen, jälkeen, niin, päättynyt, kun, kun, asti, kun, milloin, kun, jälkeen, koska, milloin, kun, niin kauan kuin
- Ehdolliset suhteet: Jos, milloin, milloin, jos, niin kauan kuin, niin kauan kuin
- Oletussuhteet: Oletetaan, jos esimerkiksi
- Suhdetavoitteet: Joten, niin että, anna
- Omahyväiset suhteet: Vaikka, vaikka, vaikka, vaikka, vaikka, vaikka, vaikka
- Samankaltaisuussuhteet: Ikään kuin, ikään kuin, ikään kuin, ikään kuin, kuin, kuin
- Syysuhde: Koska, koska, koska
- Seuraussuhteet: Joten, siinä määrin, että siksi, siksi, siis, kunnes
- Suhteen selitys: Tuo
- Suhdetapa: Kanssa, läpi
Konjunktiot lauseiden välillä
Lauseiden väliset konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja (konjunktioita), jotka yhdistävät lauseen toiseen lauseeseen. Tällaisten lauseiden välisiä konjunktioita käytetään ilmaisemaan erilaisia/eri merkityksiä. Esimerkkejä lauseiden välisistä konjunktioista ovat: siis ennen sitä, näin, sen lisäksi, muuten kuitenkin, paitsi että, sen jälkeen.
Lauseiden väliset konjunktiot sijoitetaan yleensä lauseen alkuun tai pisteen, huutomerkin tai kysymysmerkin jälkeen. Seuraavassa on esimerkkejä lauseiden välisistä konjunktioista.
- Silti, niinkin, niinkin, niinkin, niinkin, niinkin, niinkin, niinkin
- Sitten, sen jälkeen, sen jälkeen, seuraavaksi
- Lisäksi lisäksi, lisäksi, lisäksi
- Päinvastoin
- Itse asiassa jopa, jopa
- Kuitenkin, mutta kuitenkin, paitsi että
- Siksi
- Siksi siis
- Sitä ennen
Additiivinen konjunktio (yhdistelmä)
Additiivinen konjunktio on koordinoiva konjunktio, joka yhdistää kaksi sanaa, lausetta, lausetta tai lausetta, joilla on sama asema. Esimerkkejä additiivisista konjunktioista: ja lisäksi, lisäksi ja samoin
Ristiriitaiset yhteydet
Ristiriitaiset konjunktiot ovat yhdistävän sanan muoto, joka yhdistää lauseen kaksi osaa, jotka ovat samat, mutta vastakkain nämä kaksi osaa. Esimerkkejä: mutta, kun taas, kun taas kuitenkin, mutta kuitenkin muuten
Disjunktiivinen konjunktio (valinnainen)
Valinnainen konjunktio on koordinoivan konjunktion muoto, joka yhdistää lauseet kahden samanlaisen elementin välillä, joiden tehtävänä on valita yksi kahdesta tai useammasta asiasta. Esimerkkejä disjunktiivisista konjunktioista: tai, tai…..tai, joko….joko….ja joko…..joko, tai
Aikakonjunktiot
Ajan konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, jotka selittävät kahden asian tai tapahtuman välistä aikasuhdetta. Esimerkiksi: pidä, milloin, koska, kun, jos, ennen, koska,
Lopullinen konjunktio (tavoite)
Lopulliset konjunktiot ovat modaalikonjunktiot, jotka selittävät tapahtuman tai toiminnan merkityksen ja tarkoituksen. Yleisesti käytetyt sanat ovat: käytä, varten, niin että ja niin että
Syykonjunktio (syy)
Kausaalinen tai kausaalinen konjunktio on konjunktio, joka selittää, että tapahtuma tai tapahtuma johtuu tietystä syystä. Sanat, joita käytetään usein ilmaisemaan kausaalisia suhteita, kuten syy, koska, sen takia, sen takia.
Tuloskonjunktio (peräkkäinen)
Seurauskonjunktio on yhdistävä sana, joka selittää, että tapahtuma tai tapaus tapahtui jonkin muun seurauksena. Sanat, joita käytetään usein tuloskonjunktioina, ovat niin, seurauksena, asti.
Ehdollinen konjunktio (ehdollinen)
Ehdollinen konjunktio on konjunktio, joka selittää, että jotain tapahtuu, kun ilmoitetut ehdot täyttyvät. Tätä suhdetta ilmaisevat sanat ovat jos, jos, milloin, jos, niin kauan kuin, milloin tahansa
Ehdottomat konjunktiot
Ehdolliset konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, jotka selittävät, että jotain voi tapahtua ilman ehtoja, jotka on täytettävä. Esimerkkejä sanoista, jotka ilmaisevat ehdottomat konjunktiot, ovat vaikka, vaikka ja vaikka
Vertailevat konjunktiot
Vertailevat konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, joiden tehtävänä on yhdistää kaksi asiaa vertaamalla näitä kahta asiaa. Usein käytettyjä sanoja ovat: kuin, ikään kuin, ikään kuin, pikemminkin kuin, kuten, kuten, kuten esimerkiksi.
Korrelatiiviset konjunktiot
Korrelatiiviset konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, jotka yhdistävät kaksi toisiinsa liittyvää lauseen osaa siten, että toinen vaikuttaa suoraan toiseen tai yksi lause täydentää lauseen muu. Esimerkkejä korrelatiivisista konjunktioista, kuten enenevässä määrin…….enenevässä määrin, sellaisella tavalla…, enenevässä määrin….enenevässä määrin, enenevässä määrin…..enenevässä määrin, joten…, ei vain…vaan myös sekä…, että ei.
Vahvistavat konjunktiot (vahvistavat tai tehostavat)
Vahvistavat konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, joiden tehtävänä on korostaa tai tiivistää aiemmin mainittuja lauseiden osia, mukaan lukien asiat, jotka ilmaisevat yksityiskohtia. Esimerkkejä vahvistavista konjunktioista ovat: parillinen eli eli esimerkiksi lopuksi, lisäksi esim. yhteenvetona
Selittävät konjunktiot (kiinnikkeet)
Selittävät tai määrittävät konjunktiot ovat konjunktioita, joiden tehtävänä on yhdistää lauseen edellinen osa yksityiskohtiin. Esimerkkejä selittävistä konjunktioista: tuo
Perustava konjunktio (myönnetty)
Perustava konjunktio on alisteinen konjunktio, jonka tehtävänä on yhdistää kaksi asiaa tietyllä tavalla yhden asian vahvistaminen tai myöntäminen ja toisen asian samanaikainen hylkääminen on merkitty konjunktiolla aikaisemmin.
Sekvenssikonjunktio
Järjestyskonjunktiot ovat konjunktioita, jotka ilmaisevat jonkin järjestyksen. Esimerkkejä sekvenssikonjunktioista: ensin, sitten ja sitten
Konjunktioiden rajoittaminen
Rajoittavat konjunktiot ovat yhdistäviä sanoja, jotka ilmaisevat rajoituksia jollekin tai niiden rajojen sisällä, joissa toiminta voidaan selittää. Esimerkkejä rajoittavista konjunktioista: paitsi jos, lisäksi ja alkuperä
Merkitsevät yhteydet
Merkintäkonjunktiot ovat konjunktioita, jotka osoittavat tapahtuman tai asian. Esimerkkejä konjunktioiden merkitsemisestä: esimerkiksi esim
Tilanneyhteydet
Tilannekonjunktiot ovat konjunktioita, jotka selittävät toiminnan, joka tapahtuu tai tapahtuu tietyissä olosuhteissa. Esimerkkejä tilannekonjunktioista: while, while, whereas ja while